Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Toisella kierroksella ei kaihdeta enää riskin ottamista

Politiikan tutkijat odottavat uusia sävyjä presidentinvaaliin



Kuinka paljon ehdokas voi ottaa hajurakoa varmoihin äänestäjiinsä, jotta saisi uusia puolelleen epävarmojen joukosta?


Tämä on professori Heikki Paloheimon mielestä yksi avainkysymyksiä, kun SDP:n Tarja Halonen ja keskustan Esko Aho kisaavat presidentinvaalin toisella kierroksella.

- On mahdotonta sanoa, miten he linjansa valitsevat, mutta arvaukseni on, että kummankin ehdokkaan kampanjointiin tulee ainakin jonkin verran riskin ottamisen makua, Paloheimo sanoi maanantaina.

Paloheimon mielestä Halosen ensi kierroksella Ahosta ottamasta viiden ja puolen prosenttiyksikön etumatkasta ei voi päätellä mitään siitä, kumpi toisella kierroksella selviää voittajaksi.

- Kukaan ei voi ennustaa, miten siinä tulee käymään. Kaikki on ilmassa. Halosen pitäisi lisätä tuntuvasti kannatustaan porvarillisten äänestäjien keskuudessa ja Esko Ahon eteläisen Suomen taajamissa.

Turun yliopistossa vaikuttava Paloheimo arvelee, että osa äänestäjistä tekee valinnan porvarin ja sosialistin välillä, toisille se voi olla valinta hallitus- ja oppositiorintaman välillä ja joillekin kaupunkilaisen ja maalaisen välillä.

- Seuraavien kahden viikon keskustelut näyttävät, miten ehdokkaat profiloituvat. Se voi vaikuttaa ihmisten mieltymyksiin.

Paloheimon mielestä ehdokkaiden pitäisi lähestyä äänestäjiään nimenomaan sisäpolitiikkaan liittyvissä asioissa, sillä niistä ihmisten mielestä on keskusteltu liian vähän: turvallisuudesta, tasa-arvosta, työllisyydestä, alueellisista eroista.

Niiden vähälle jättämiseen kaatuivat Paloheimon mielestä Elisabeth Rehnin ja Riitta Uosukaisen kampanjat.


Kuorrutus karisee

Toinen vaalikäyttäytymisen asiantuntija, professori Tuomo Martikainen Helsingin yliopistosta arvelee, että ehdokkaista paljastuu vielä uusia asioita ennen kuin toinen kierros kamppailua on päättynyt.

- Ensimmäinen kierros oli vielä asemien varmistelua ja kaikilla ehdokkailla - myös näillä kahdella - oli esiintymisessään paljon sellaista kuorrutusta, jonka läpi oli vaikea nähdä, millaisia henkilöitä he todellisuudessa ovat.

- Tämä kuorrutus pitäisi karsia ja varmaan se karsitaankin, ja silloin esitetään selvemmin taustat ja taustavoimat sekä ehdokkaiden omat arvomaailmat.

- Halonen ja Aho ovat molemmat mediapoliitikkoja, jotka toimivat koko ajan päivän julkisuudessa. Siksi olisi hyvä päästä katsomaan, keitä siellä loppujen lopuksi on takana, Martikainen sanoo.

Martikainen epäilee, että osa äänestäjistä taktikoi jo vaalin ensi kierroksella. Halosen nousun estämiseksi äänestettiin Ahoa ja päinvastoin.

- Tällainen taktinen äänestäminen saattaa uudessakin vaalissa näytellä jotain roolia. Molemmat ehdokkaat ovat varmasti monille epämieluisia, mutta äänestämällä vähemmän epämieluisaa voi yrittää estää huonomman vaihtoehdon valintaa.


Etumatka kurottavissa

Myös Martikainen pitää lopputulosta täysin arvaamattomana. Halosen etumatka on kurottavissa umpeen.

Martikainen arvelee, että Aho joutuu vaalikampanjan uudessa vaiheessa ottamaan riskejä. Eron tekeminen Haloseen edellyttää oman sanoman koventamista.

- Kärjistämisellä ja koventamisella on kuitenkin riskinsä. Ihmiset ovat keskitien kulkijoita, ja jyrkät asenteet eivät ehkä aina toimi odotetulla tavalla.

Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta arvelee, että sukupuolikysymys tulee nousemaan aiempaa enemmän esille, onhan se ehdokkaita selvästi erottava asia.

Muuten hän ei odota suuria vastakkainasetteluja. Kun kannatusta yritetään kerätä oman puoluekenttänsä ulkopuolelta, voi olla viisasta profiloitua jonkin yleisen intressin ajajana.

Kuusipalon mielestä tällöin teemoiksi sopivat hyvin hyvinvointiyhteiskunta ja aluepolitiikkaa, molemmat asioita, jotka kaikki voivat tuntea jollakin tavalla omakseen.

- Millä tavalla näistä sitten keskustelua syntyy. Voi olla vaara, ettei kovin rohkeita linjauksia aleta vetää, hän epäilee.

STT-IA
17.1.2000


Politiikka -sivulle