Toisella kierroksella ei kaihdeta enää riskin ottamista
Politiikan tutkijat odottavat uusia sävyjä presidentinvaaliin
Kuinka paljon ehdokas voi ottaa hajurakoa varmoihin äänestäjiinsä, jotta saisi uusia puolelleen epävarmojen joukosta?
Tämä on professori Heikki Paloheimon mielestä
yksi avainkysymyksiä, kun SDP:n Tarja Halonen ja
keskustan Esko Aho kisaavat presidentinvaalin
toisella kierroksella.
- On mahdotonta sanoa, miten he linjansa
valitsevat, mutta arvaukseni on, että kummankin
ehdokkaan kampanjointiin tulee ainakin jonkin
verran riskin ottamisen makua, Paloheimo sanoi
maanantaina.
Paloheimon mielestä Halosen ensi kierroksella
Ahosta ottamasta viiden ja puolen
prosenttiyksikön etumatkasta ei voi päätellä
mitään siitä, kumpi toisella kierroksella selviää
voittajaksi.
- Kukaan ei voi ennustaa, miten siinä tulee
käymään. Kaikki on ilmassa.
Halosen pitäisi lisätä tuntuvasti kannatustaan
porvarillisten äänestäjien keskuudessa ja Esko
Ahon eteläisen Suomen taajamissa.
Turun yliopistossa vaikuttava Paloheimo arvelee,
että osa äänestäjistä tekee valinnan porvarin ja
sosialistin välillä, toisille se voi olla valinta
hallitus- ja oppositiorintaman välillä ja joillekin
kaupunkilaisen ja maalaisen välillä.
- Seuraavien kahden viikon keskustelut näyttävät,
miten ehdokkaat profiloituvat. Se voi vaikuttaa
ihmisten mieltymyksiin.
Paloheimon mielestä ehdokkaiden pitäisi lähestyä
äänestäjiään nimenomaan sisäpolitiikkaan
liittyvissä asioissa, sillä niistä ihmisten mielestä
on keskusteltu liian vähän: turvallisuudesta,
tasa-arvosta, työllisyydestä, alueellisista eroista.
Niiden vähälle jättämiseen kaatuivat Paloheimon
mielestä Elisabeth Rehnin ja Riitta Uosukaisen
kampanjat.
Kuorrutus karisee
Toinen vaalikäyttäytymisen asiantuntija,
professori Tuomo Martikainen Helsingin
yliopistosta arvelee, että ehdokkaista paljastuu
vielä uusia asioita ennen kuin toinen kierros
kamppailua on päättynyt.
- Ensimmäinen kierros oli vielä asemien
varmistelua ja kaikilla ehdokkailla - myös näillä
kahdella - oli esiintymisessään paljon sellaista
kuorrutusta, jonka läpi oli vaikea nähdä, millaisia
henkilöitä he todellisuudessa ovat.
- Tämä kuorrutus pitäisi karsia ja varmaan se
karsitaankin, ja silloin esitetään selvemmin
taustat ja taustavoimat sekä ehdokkaiden omat
arvomaailmat.
- Halonen ja Aho ovat molemmat
mediapoliitikkoja, jotka toimivat koko ajan päivän
julkisuudessa. Siksi olisi hyvä päästä katsomaan,
keitä siellä loppujen lopuksi on takana,
Martikainen sanoo.
Martikainen epäilee, että osa äänestäjistä taktikoi
jo vaalin ensi kierroksella. Halosen nousun
estämiseksi äänestettiin Ahoa ja päinvastoin.
- Tällainen taktinen äänestäminen saattaa
uudessakin vaalissa näytellä jotain roolia.
Molemmat ehdokkaat ovat varmasti monille
epämieluisia, mutta äänestämällä vähemmän
epämieluisaa voi yrittää estää huonomman
vaihtoehdon valintaa.
Etumatka kurottavissa
Myös Martikainen pitää lopputulosta täysin
arvaamattomana. Halosen etumatka on
kurottavissa umpeen.
Martikainen arvelee, että Aho joutuu
vaalikampanjan uudessa vaiheessa ottamaan
riskejä. Eron tekeminen Haloseen edellyttää oman
sanoman koventamista.
- Kärjistämisellä ja koventamisella on kuitenkin
riskinsä. Ihmiset ovat keskitien kulkijoita, ja
jyrkät asenteet eivät ehkä aina toimi odotetulla
tavalla.
Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen
yliopistosta arvelee, että sukupuolikysymys tulee
nousemaan aiempaa enemmän esille, onhan se
ehdokkaita selvästi erottava asia.
Muuten hän ei odota suuria vastakkainasetteluja.
Kun kannatusta yritetään kerätä oman
puoluekenttänsä ulkopuolelta, voi olla viisasta
profiloitua jonkin yleisen intressin ajajana.
Kuusipalon mielestä tällöin teemoiksi sopivat
hyvin hyvinvointiyhteiskunta ja aluepolitiikkaa,
molemmat asioita, jotka kaikki voivat tuntea
jollakin tavalla omakseen.
- Millä tavalla näistä sitten keskustelua syntyy.
Voi olla vaara, ettei kovin rohkeita linjauksia aleta
vetää, hän epäilee.
STT-IA
17.1.2000
Politiikka -sivulle
|