Sosiaalista luottoa haettu rästivelkojen maksuun ja terveyskuluihin
Sosiaalisten luottojen kysyntä on roimasti ylittänyt niiden tarjonnan. Sosiaalialan
tutkimuskeskus Stakes julkaisi torstaina ensimmäisen asiaa koskevan selvityksensä.Sosiaalista luototusta on kokeiltu sekä kuntien järjestämänä että Takuu-Säätiön toimesta. Sosiaaliluotto on tarkoitettu niille pienituloisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada normaalia pankkiluottoa tulojen pienuuden, puuttuvan vakuuden tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi.
Syyskuun loppuun mennessä sosiaalisia luottoja oli kahdeksassa kokeilukunnassa hakenut 900 ihmistä. Määrä kasvoi vuoden loppuun mennessä vielä huomattavasti, mutta tarkkaa lukua ei ole ehditty laskea.
Viime vuodelle varattu lainapääoma oli 5,2 miljoonaa markkaa. Luottoja oli kuitenkin jo syyskuun loppuun mennessä haettu yli 12 miljoonan markan edestä.
Vuoden vaihteeseen mennessä luottoja oli myönnetty noin 270 kappaletta eli reilut 4,4 miljoonaa markkaa. Loput jaetaan sitä mukaa kuin hakemuksia ehditään käsitellä.
- Varovaisesti arvioiden näyttää siltä, että sosiaalista luottoa käytetään niihin tarkoituksiin, joihin se on suunniteltukin, arvioi tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista.
Sosiaalisella luotolla on maksettu paljon vanhoja luottoja ja muita rästivelkoja. Seuraavana ryhmänä ovat erilaiset kodin hankinnat, terveydenhoitomenot ja muut menot, esim. vuokratakuut.
Kunnissa on isoja eroja
Kuntien myöntämän sosiaaliluoton korko on alle 3 prosenttia. Lainasta ei peritä järjestelypalkkioita tai toimitusmaksuja. Luottoa on mahdollisuus saada kerrallaan 1 000-30 000 markkaa, ja laina-aika on enimmillään viisi vuotta.
Kuntakokeilussa ovat mukana Helsinki, Hämeenlinna, Kemi, Lahti, Lappeenranta, Tuusula, Eura ja Utajärvi. Luottoihin varatut määrärahat vaihtelivat Helsingin neljästä miljoonasta Utajärven 50 000 markkaan.
Eri kunnissa kokeilu lähti hyvin eri tavoin käyntiin. Esimerkiksi Helsinki ilmoitti jo lokakuun lopussa, että se ei enää ota uusia hakemuksia ennen vuoden vaihdetta, koska jaettavaa ei kuitenkaan riitä kaikille.
Toisaalta Tuusulassa käytettiin 200 000 markan
määrärahasta vain hieman yli puolet.
- Odottelimme suurempaakin hakemussumaa.
Ehkä tässä näkyy myös se, että Tuusula on melko
varakas kunta, pohti Tuusulan sosiaalityön
päällikkö Tua Evokari.
Myös myönnetyt summat vaihtelivat kunnittain. Kun keskimääräinen sosiaaliluotto Helsingissä oli 20 000 markkaa, oli se Kemissä vain 4 000 markkaa.
Tälle vuodelle kahdeksan kokeilukuntaa ovat anoneet sosiaalisia luottoja varten yhteensä lähes 5,9 miljoonaa markkaa. Kokeilu jatkuu vuoden 2001 loppuun.
Takuu-Säätiöllä oma versionsa
Kunnallisen kokeilun rinnalla on jo vuoden 1998 kesäkuusta pyörinyt Takuu-Säätiön sosiaalinen luototus. Säätiön toiminta-alueena on kuntakokeilusta poiketen koko maa. Säätiö ei itse varsinaisesti myönnä luottoa, vaan se toimii pankin myöntämän luototuksen takaajana.
Viime vuoden loppuun mennessä Takuu-Säätiöön oli tullut kaikkiaan 750 luottohakemusta, joista takaus oli myönnetty 272:lle. Myönnettyjen takausten arvo oli 4,7 miljoonaa markkaa.
Myös Takuu-Säätiön myöntämistä luotoista valtaosa meni vanhojen velkojen takaisinmaksuun ja terveydenhoitoon, esimerkiksi silmälaseihin tai hammashoitoon.
- Erona näissä järjestelmissä näyttäisi olevan se, että kunnat saattavat Takuu-Säätiötä helpommin myöntää riskiluottoja, arvioi Juhani Iivari.
Kunnallisen sosiaalisen luototuksen kokeilusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Takuu-Säätiö puolestaan toimii Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
STT-MH
14.1.2000
