Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Laurila: Vähän väsyneet julkkikset eivät kuulu psykiatriseen hoitoon

Terveyspalvelut eivät jakaudu tasapuolisesti



Suomen terveydenhuoltojärjestelmää on totuttu pitämään kattavana ja tasa-arvoisena. Myytti on alkanut murentua sitten 1990-luvun laman. Eniten ovat saaneet kärsiä mielenterveyspotilaat.


Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ritva Laurila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:sta lataa kovilla perätessään vastuuta hoitokäytäntöjen järjestelyyn.
- Vähän väsyneet julkkikset, jotka haluavat vain nukkua jossain, eivät kuulu psykiatriseen hoitoon. Ne paikat on varattava todella sairaille, Laurila sanoo.

Laurila korostaa kuitenkin, että yksittäisten ihmisten välillä hoitoa ei voida priorisoida.
- Hoitaako 42-vuotiasta, vaikeaa syöpää sairastavaa kolmen lapsen äitiä, vaiko 88-vuotiasta pirteää vanhusta? Kuka sen päättää, hän kysyy.

Eriarvoisuus terveydenhuollossa näkyy myös maksuissa. Suomessa potilaat maksavat palvelumaksuina noin 20 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista ja loput veroina. Kustannusten kate on viime vuosina kuitenkin muuttunut niin, että alempien tuloluokkien osuus terveydenhuollon maksuista on kasvanut.

Kompastuskivenä terveydenhoidossa on varsinkin hammashuolto, jossa yksityispalvelut päihittävät julkisen tarjonnan.

- Tuloksena on, että hyvässä taloudellisessa asemassa olevilla on paremmat mahdollisuudet tarvitsemiinsa terveyspalveluihin, tutkija Ilmo Keskimäki Suomen Akatemiasta toteaa.


Hoidon sisällössä eroja

Keskimäen mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tukee perusratkaisuissaan tasa-arvoa.
- Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kattaa koko väestön, ja useimmiten terveyspalveluista aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia, hän mainitsee.

Lääkäripäivillä Helsingissä tiistaina puhunut Keskimäki kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktipotilaiden kuolleisuudessa on eroja, kun katsotaan heidän sosiaalista asemaansa.

- Tutkimukset näyttävät osoittavan, että hoidossa on eroja riippuen siitä, onko potilas ylempää tai alempaa sosiaaliryhmää.
- Osittain nämä erot itse hoidon sisällössä voivat johtua myös siitä, että potilaat seuraavat hoito-ohjeita eri tavalla, Keskimäki muotoilee.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan keskustelua siitä, kuinka yhdenvertaista hoitoa potilaat saavat ja kuinka oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa turvataan.

Lue myös muut artikkelit Helsingissä lääkäripäiviltä:

  • Geenitutkimuksen moraalipulma ns. epäpotilaat
  • Mielenterveyslaki kaipaa täsmentämistä
  • Masennus iskee helposti uudestaan
  • Lapsena uuden elimen saanut pärjää hyvin aikuisena

    STT-MH
    14.1.2000


    Kotimaa -sivulle