Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Avauksista ennakoidaan viitetasoa korotuksille

Tuloratkaisu ei muuta kansantalouden ennusteita



Rakenteilla olevan tulopaketin noin kolmen prosentin sopimuskorotusten taso on taloustutkijoiden mukaan odotusten mukainen. Tuloratkaisun takia ei kansantalouden ennusteita tarvitse muuttaa. Tupo-ratkaisua pidettiin yleisesti neutraalina tai aavistuksen korkeana, mutta sen kanssa voi tutkijoiden arvion mukaan elää.


- Syntyneet sopimukset olivat suurin piirtein sen tyyppisiä, kuin oli ennustettukin, ehkä kuitenkin hieman yläkanttiin. Ennusteiden kannalta sopimuksista ei seuraa mitään yllättävää, sanoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Olavi Rantala maanantaina.

Ensisijaisesti metallin sopimusten vaikutukset kohdistuvat vientiin. Metallilla on sen verran hyvä hintakilpailukyky, ettei kovin merkittäviä seuraamuksia ole odotettavissa, sanoi Rantala. Metallissa on kuitenkin heikompiakin aloja, kuten telakkateollisuus, joille ratkaisut voivat olla kovia.

- Kyllä ensimmäiset sopimukset ovat selvästi suuntaa antavia vielä auki oleville aloille, katsoi Rantala. Esimerkiksi paperiteollisuudessa saattaa olla korotuspaineita, mutta uskon tehtyjen sopimusten heijastuvan auki oleviin sopimusneuvotteluihin, sanoi Rantala.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto piti sunnuntain sopimusratkaisua myönteisenä kansantalouden kannalta. Lehdon mukaan näyttää siltä, että muutkin ammattiliitot voisivat tehdä omat ratkaisunsa päänavaajien esimerkin mukaisesti.

- Sopimukset takaavat palkansaajille pienen reaaliansioiden nousun. Korotus ei kuitenkaan ole niin suuri, että se vaikuttaisi haitallisesti työttömyyden vähenemiseen, sanoi Lehto.

Tehtyjen sopimusten taso on Lehdon mukaan ennusteiden mukainen. PT ennusti syksyllä kolmen prosentin sopimuskorotuksia. Tuloratkaisut eivät hänen mukaansa juuri poikkea muidenkaan ennustajien aiemmista arviosta.

- Mihinkään tarkistuksiin ei näyttäisi olevan aihetta. Toisaalta voi odottaa sopimusten syntymisen vähentävän epävarmuuden haitallisia vaikutuksia kansantaloudessa ja lisäävän luottamusta, sanoi Lehto.

Vaikutukset lienevät hänen mukaansa kuitenkin pieniä ja ohimeneviä.

Suomen Pankin ekonomisti Antti Suvanto piti tuloratkaisuja kalliina. Hän sanoi kuitenkin uskovansa, että Suomen kansantalous "näinä hyvän kasvun vuosina kestää yhden vuoden tällaisiakin korotuksia".

- Vauhti on korkea suhteessa siihen, miten tulot kehittyvät muissa euromaissa. Useilla toimialoilla tuottavuuden kasvu on viime vuosina ollut myös hidasta, vaikka se on jäänyt elektroniikan kehityksen varjoon, sanoi Suvanto.

- Liian korkeilla palkkaratkaisuilla hinnoitellaan ajan myötä työpaikat pois tästä maasta. Nyt tehdyn ratkaisun vuoksi ei mitään katastrofiskenaarioita kuitenkaan pidä lähteä maalailemaan, Suvanto huomautti.


Hetemäki ei halua vielä kommentoida

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki ei halunnut vielä arvioida tuloratkaisun vaikutuksia ensimmäisten sopimusten perusteella.

- Pitää muistaa, että nyt puhutaan vasta sopimuskorotuksista. Sen päälle tulevat vielä liukumat. Paljon jää riippumaan siitä, millaisiksi ne muodostuvat. En halua kommentoida sopimuksia, ennen kuin käytettävissä on enemmän tietoa, sanoi Hetemäki.

Jos kaikissa palkkaratkaisuissa mennään noin kolmen prosentin linjalla, niin tulos vaikuttaa kansantalouden kannalta tyydyttävältä, arvioi Leonian ekonomisti Tarja Heinonen.

Nopeasti kasvaneen elektroniikkateollisuuden sisältävän metallin sitoutuminen sovittuun linjaan merkitsee hänen arvionsa mukaan sitä, ettei muillakaan aloilla ole perusteita vaatia korkeampia korotuksia.

- Mikäli tuottavuuden kehitys on samanlaista kuin aiemmin, niin palkkaratkaisu on OK tai neutraali, sanoi Heinonen. Tehtyjen sopimusten korotuslinja ei Heinosen mukaan paranna hintakilpailukykyä, mutta ei sitä huononnakaan.

STT-IA
17.1.2000


Talous -sivulle