Tutkijat hakevat muutoksilla sukupolvien välistä tasa-arvoa
Eläkejärjestelmään esitetään korjauksia
Työeläkejärjestelmään esitetään jälleen
korjauksia, jotta eläkemaksujen nousupaineita saadaan padotuksi
tulevaisuudessa. Nykymallia ehdotetaan täydennettäväksi säännöillä,
jotka ottavat automaattisesti huomioon työvoiman vähenemisen ja
ihmisten eliniän pidentymisen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat, valtiotieteen tohtori Jukka Lassila ja kauppatieteiden tohtori Tarmo Valkonen katsovat, että nykyinen ansiotasoon sidottu indeksi toimii väärin päin, kun työvoimaa on tulevaisuudessa entistä vähemmän ja eläkkeellä olevat elävät kauemmin.
- Työvoimapula nostaa palkkoja ja sitä kautta myös eläkkeitä, mutta pienentää palkkasummaa, josta eläkkeet maksetaan, he muistuttavat.
Tilalle he esittävät eläkkeiden sitomista kokonaispalkkasummaan. Sitä korjattaisiin kertoimella, jotta eläkkeet eivät sulaisi aivan pienistä heilahteluista.
Lisäksi nykyjärjestelmään toivotaan ruotsalaistyyppistä elinajankorjausta: eläkettä leikataan vähitellen hieman ihmisten eliniän pidentyessä.
Valkosen mukaan asiaa on syytä vakavasti harkita, sillä jo nyt eläkkeelle jäävät voivat odottaa nauttivansa eläkepäivistä edeltäneitä sukupolvia selvästi kauemmin. Melko nopeasti eläkepäiviä on noin kolmannes enemmän kuin järjestelmää luotaessa.
1960-luvulla 65-vuotias saattoi odottaa elävänsä keskimäärin 13 vuotta. Vuonna 2050 vastaavanikäinen voi laskea nauttivansa eläkepäivistä 20-21 vuotta.
Tulevat sukupolvet maksavat laskun
Valkonen muistutti, että nyt maksupaine eliniän pidentymisestä kohdistuu seuraavaan sukupolveen: he maksavat suurempia maksuja, mutta heidän omat eläkkeensä eivät ole aiempaa parempia.
- Onko tämä reilua? hän kysyi.
Tutkimus on osa Eläketurvakeskuksen viitisen vuotta sitten aloittamaa selvitystyötä, jossa on valotettu eläkejärjestelmän tulevaisuutta ei kanteilta.
Kukaan ei tiedä tulevaisuutta!
Lassilan mukaan tel-maksun nousu on ongelma, joka tulee ottaa vakavasti. Rahastojen hyvään tuottoon tai eläkkeelle jäännin myöhentämiseen ei voi luottaa.
- Kun ongelman suuruutta ei tunneta täsmällisesti, myöskään seurauksia ei tiedetä, hän huomautti.
Tämän vuoksi Lassila pitää tärkeänä, että erilaisia laskelmia tehdään monella taholla.
Vastikään Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa valmistuneessa selvityksessä katsottiin, että tel-maksun nousu jää aiemmin arvioitua pienemmäksi. Sitä pienentää hyvin vetävä talous ja eläkejärjestelmään tehdyt korjaukset. Eläketurvakeskus osallistui myös tähän tutkimukseen.
Ensi vuoden alusta tel-maksu on 21,1 prosenttia palkkasummasta. Työnantaja maksaa siitä valtaosan. Pessimistisimpien arvioiden mukaan maksu voi nousta päälle 30 prosenttiin jo 2030-luvulla.
Lassilan ja Valkosen mukaan tilanne voi kärjistyä tästäkin, jos suomalaiset esimerkiksi siirtyvät suuressa mitassa ulkomaille, Suomi ei vedä siirtolaisia tai ihmiset elävät nykyisiäkin oletuksia pidempään.
Tutkijoiden mukaan esitetyt korjaukset ovat ikään kuin vakuutus tällaisen kehityksen varalta. Jos mikään väestöriskeistä ei toteudu, sen paremmin etuudet kuin maksutkaan eivät juuri muuttuisi.
Iäisyysaihe pohdittavaksi
Indeksimuutoksia on esitetty aiemminkin, mutta ei aivan nyt esitetyssä muodossa. Uusin esitys tulee sopivaan rakoon, sillä parhaillaan pohditaan yksityisen eläkejärjestelmän täysremonttia.
Työ on ollut taka-alalla, mutta tulee taas tammikuussa aktiivisempaan harkintaan ns. Puron työryhmässä.
Tutkimuspäällikkö Mikael Forss Eläketurvakeskuksesta myönsi, että ajatuksia voi olla vaikea myydä työmarkkinajärjestöille, mutta tarkoitus onkin antaa virikkeitä ja ideoita poliittiseen harkintaan.
Lassila on Etlan tutkimusjohtaja ja Valkonen tutkimusohjaaja.
STT-VT
15.12.2000
