Perusongelmaan toivotaan ratkaisua kesään mennessä
Vääntö suuresta eläkeremontista alkaa
Yksityisten alojen eläkeremonttia ryhdytään tammikuussa pistämään tosissaan kasaan. Kukaan ei kuitenkaan uskalla lähteä veikkaamaan, syntyykö neuvotteluissa tuloksia.
Puolen vuoden ajan on tehty erilaisia lisäselvityksiä, sillä muutokseen liittyy paljon vaikeita yksityiskohtia. Pulmallisin niistä on suunnitelma, että kaikille eläke karttuisi koko työhistorian ansioista. Se pienentäisi joidenkin eläkkeitä.
Nyt eläke lasketaan yleensä kunkin työsuhteen kymmenen viimeisen vuoden palkasta.
Neuvottelut uudistuksesta käydään työmarkkinajärjestöjen yhteistyöryhmässä, jota johtaa kutsuttuna puheenjohtajana työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro. Hän kertoi, ettei työlle ole asetettu aikataulua.
Puron mukaan kesään mennessä pitäisi kuitenkin selvitä, löytyykö perusongelmaan eli eläkkeen määräytymiseen ratkaisu. Muiden ongelmien ratkaisua hän pitää sen jälkeen jo helpompana.
Parhaimmassakin tapauksessa uudistus voisi tulla voimaan aikaisintaan 2006, koska erilaisten eläkelakien muuttaminen vaatii paljon pikkutarkkaa työtä. Lisäksi edessä olisi vuosikymmeniä kestävä siirtymäaika. Jo eläkkeellä olevien tilanne ei muuttuisi.
Yleisen näkemyksen mukaan muutos tulee voimaan ennemmin tai myöhemmin, vaikka ensi vuonna ajauduttaisiin umpikujaan.
Eläkkeiden lasku ikävä sivutuote
Uudistuksen takana on pyrkimys yksinkertaistaa eläkelakeja, sillä tavallisen ihmisen on lähes mahdoton selvittää, miten hänen eläkkeensä määräytyy. Juuri tästä syystä kaikki ovat yhtä mieltä uudistuksen tarpeesta.
Ongelmana on, että esitetyillä malleilla lakien yksinkertaistaminen tiputtaisi nousujohteista uraa yhden tai kahden työnantajan palveluksessa tehneiden eläkettä. Tämän vuoksi toimihenkilöjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen Akava ovat vastustaneet muutosta.
Puro kertoi, että ongelman ratkaisemiseksi on etsitty kaikkia järkevältä tuntuvia keinoja, koska joidenkin ryhmien eläkkeiden huononeminen on "ikävä sivutuote" eikä muutoksen tavoite.
- Ratkaisuja haettaessa pyrkimys on, että säilytetään perusidea yksinkertaistamisesta, mutta vältetään eläkkeiden huononeminen, Puro sanoi.
Yksityisellä puolella menettäjiä vähemmän
Yksityisten työnantajien palveluksessa lasketaan olevan nyt kymmenisen prosenttia niitä, joiden eläke pienenisi, jos eläke määräytyisi kokonaisansioiden perusteella.
Heidänkin määränsä vähenee koko ajan, sillä entistä useammin ura koostuu pienemmistä pätkistä eri työnantajan palveluksessa.
Lisäksi monilla - esimerkiksi insinööreillä - alkupalkkakin on yleensä kohtuullinen, joten vaikutus näyttäisi pelättyä pienemmältä.
Taustaselvityksiä tehneen työryhmän vetäjä LEL Työeläkekassan toimitusjohtaja Lauri Koivusalo muistutti, että jo nyt myös joidenkin tel-lakien alaisten työntekijöiden eläke määräytyy kaavaillun mallin mukaan. Näin on, jos on tehnyt kymmenen vuoden pätkissä töitä neljän työnantajan palveluksessa.
Tällainen työntekijä saa siis pienemmän eläkkeen kuin yhtäjaksoisesti samanlaista työtä yhdelle työnantajalle tehnyt naapurinsa.
- Onko se oikein? Koivusalo kysyi.
Myös Puro pitäisi hyvänä, että eläke määräytyisi sen mukaan miten paljon eläkemaksuja on maksanut. Hän tosin lisäsi, että oikeudenmukaisuus riippuu siitä, mistä kulmasta sitä tarkastelee. Esimerkiksi verotus muuttaa jonkin verran tilannetta.
Ongelmia myös pitkistä vapaista
Uudistuksessa pitäisi myös ratkaista, miten pidemmät vapaat vaikuttavat eläkkeeseen. Näitä ovat esimerkiksi hoitovapaat, vuorotteluvapaa tai kouluttautuminen. Myös pidempi työttömyysjakso voi aiheuttaa seurausvaikutuksia.
Jos tässäkin seurattaisiin nykyistä lel-järjestelmää eli eläke karttuisi ansioiden mukaan, vapaajaksoista ei kertyisi lainkaan eläkettä.
Suurin osa yksityisen puolen työntekijöistä on tel-järjestelmässä. Siinä eläke karttuu normaalisti, vaikka olisi hieman vaille vuoden pois töistä. Edellytys on, että jakso on saman kalenterivuoden sisällä ja työsuhde jatkuu.
Lisäksi eläkkeeseen vaikuttavasta 10 vuoden jaksosta voi tietyin edellytyksin pudottaa pari huonoa vuotta pois.
- Nämä yhdessä kattavat yhdessä varsin suuren osan lyhyistä poissaolojaksoista, mutta ne eivät hoida ihan kaikkea, Puro muistutti. Esimerkiksi hoitovapaat ovat yleensä vuotta pidempiä tai jakaantuvat vähintäänkin kahdelle eri vuodelle.
Superkarttumasta halutaan eroon
Uudistukseen kuuluu myös mm. eläkkeen karttuminen 18-23-vuotiaana tehdystä työstä.
Sen sijaan yli 60-vuotiailla olevasta ns. superkarttumasta haluttaisiin eroon. Näiltä vuosilta eläkettä kertyy 2,5 prosenttia palkasta, kun karttuma muuten on 1,5 prosenttia.
Näiden vaikutusten on laskettu menevän päittäin, kun kokonaiseläkettä lasketaan.
STT-ULLA-MAIJA HAMUNEN-VT
15.12.2000
