Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Arkkiatri Risto Pelkonen: Eutanasialle on monta vaihtoehtoa



Arkkiatri Risto Pelkonen näkee eutanasialle monta vaihtoehtoa, joilla elämän loppuvaiheen tuskaa ja ahdistusta voidaan vähentää.


Hoitotahdon vahvistaminen lailla turvaisi nykyistä paremmin, että hoitoa ei turhaan pitkitetä. Potilailla pitää olla myös oikeus riittävään kivunlievitykseen ja hyvään saattohoitoon. Myös parikymmentä vuotta vanhoja terminaalihoidon ohjeita olisi syytä tarkentaa.

Eutanasian hyväksyminen Hollannin tapaan ei Pelkosen mielestä välttämättä merkitsisi ihmisille vapautta tehdä omia päätöksiä, vaan se voisi pikemminkin tuoda turvattoman olon ja sosiaalisia paineita kuoleman jouduttamiseen.

- Kun potilas tulisi täyteen ahdettuun sairaalaan, hänelle voisi tulla tunne, että hänen täytyy pyytää kuolinapua, jotta säästyttäisiin kalliilta hoidolta.

Pelkosen mielestä voisi myös kuvitella, että sairaalan henkilökunnan mielessä saattaisi välähtää ajatus tarjota potilaille eutanasiaa vaihtoehdoksi kärsimyksille.


Keskustelu olisi tarpeen kansalaiskyselyjen sijaan

Suomessa keskustelu eutanasiasta on ollut Pelkosen mukaan hyvin laimeaa verrattuna useisiin muihin Euroopan maihin, joissa eutanasiaan liittyneet oikeudenkäynnit nostattavat asian pintaan aina silloin tällöin.

Pelkonen toivoo kuitenkin avointa keskustelua.

Kansalaiskyselyille hän ei sen sijaan antaisi kovinkaan suurta painoarvoa, sillä ne saattavat antaa väärän kuvan. Voimansa tunnossa olevat nuoret kannattavat eutanasiaa, mutta mitä lähempänä kuolemaa ollaan, sitä empiväisemmäksi tullaan.


Hoitotahto syytä vahvistaa lailla

Selkeä lailla vahvistettu hoitotahtokäytäntö ja 20 vuotta vanhojen terminaalihoito-ohjeiden uudistaminen selkeyttäisivät Pelkosen mukaan nykyistä tilannetta paljon paremmin kuin eutanasia.

Nykyisin vain ehkä noin viisi prosenttia kansalaisista tekee hoitotahdon. Toisaalta lääkäreitä on syytetty siitä, että nämä eivät aina noudata hoitotahtoa.

Pelkosen mielestä ensin pitäisi tutkia, kuinka usein hoitotahtoa on noudatettu, sekä selvittää syy siihen, miksi sitä ei kaikissa tapauksissa ole noudatettu.

-Silloin, kun kuolema on väistämättä edessä, syyllisyydentuntoiset omaiset eivät yleensä kanna huolta siitä, että kuolema olisi joutuisa, vaan pikemminkin siitä, että kaikki mahdollinen tehdään elämän jatkamiseksi, sanoo Pelkonen.

Jos hoitotahto on olemassa, sitä täytyy noudattaa eikä omaisilla ole silloin sanavaltaa. Lainvoimainen hoitotahto toisi turvallisuuden tunnetta sekä potilaalle että lääkärille.

Hoitotahto voisi edelleen olla vapaamuotoinen, mutta päivitys olisi tärkeä. 20-vuotiaana tehty hoitotahto ei välttämättä päde enää 60-vuotiaana, ellei sitä ole päivitetty.

Myös valtakunnallista hoitotahtorekisteriä on ehdotettu, mutta sitä Pelkonen ei kannata, sillä mielen muuttuessa tahdon muuttaminen rekisteriin olisi hankalaa.


Hoitoeettisiä ryhmiä kaikkiin sairaaloihin

Nykyisin laissa ei sanota selkeästi, voiko lääkäri lopettaa aktiivisen hoidon ilman omaisten lupaa, silloin, kun potilaan oma tahto ei ole tiedossa.

Kun yksiselitteisiä ohjeita ei ole, elämän loppuvaiheen hoitokulttuurit vaihtelevat. Joskus elämää ylläpidetään laitteiden varassa pitkään, joskus päätöksiä aktiivisen hoidon lopettamisesta tehdään reippaammin.

Pelkosen mielestä kaikkiin sairaaloihin pitäisi perustaa hoitoeettisiä ryhmiä lääkärin tueksi epävarmoissa tilanteissa.


Hyvä hoito tekee eutanasian tarpeettomaksi

Hollannin kokemukset ovat osoittaneet, että hyvää hoitoa saaneet potilaat ovatkin usein peruuttaneet eutanasiapyyntönsä.

Suomessa saattohoitokodit ja joissakin kunnissa kehitetty mahdollisuus kotikuolemaan ovat vähentäneet viimeisten vuosien kärsimyksiä. Pelkonen epäilee, että jos meilläkin hyväksyttäisiin eutanasia, myös saattohoidon kehittäminen loppuisi.

Ongelmana on kuitenkin nyt se, että kunnat eivät ole innostuneita antamaan maksusitoumuksia saattohoitokoteihin, sanoo Pelkonen.

Pahimpia ongelmat ovat tavallisissa sairaaloissa ja niissä vanhainkodeissa, joissa kiireinen henkilökunta jättää kuolevan yksin ilman tukea.

Pelkonen on kuitenkin toiveikas, että valtiovalta on vihdoin ryhdistäytymässä ja antamassa ohjeita ainakin vanhainkotien henkilökunnan mitoitukseen. Myös kivun hoidossa, joka ei aiemmin oikein tuntunut kuuluvan meillä hyvään hoitoon, on jo tapahtunut suuri muutos parempaan päin.


Itsemurhan avustaminen ei Suomessa ole rikos

Pelkonen muistuttaa myös siitä, että Suomessa on siinä mielessä erikoinen tilanne, että itsemurhan avustaminen ei ole rikos, kuten melkein kaikissa muissa maissa.

Meillä ei ole kuitenkaan yhtään ennakkotapausta, jossa lääkäri olisi esimerkiksi kirjoittanut reseptin, jossa lääkityksen tarkoituksena olisi potilaan mahdollisuus tehdä itsemurha, sanoo Pelkonen.

Reseptin kirjoittaminen muuhun hoitoon silloin, kun todellinen tarkoitus on itsemurha, olisi Pelkosen mielestä ehkä moraalitonta, mutta toisaalta hän olisi hämmästynyt, ellei näin olisi joskus tehty.

STT-VT
15.12.2000


Ajassa -sivulle