Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suominen kehuu Lipposen Eurooppa-politiikkaa, kokoomukselle risuja



Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ilkka Suominen tukee reippaasti demarivetoista Eurooppa-politiikkaa. Suominen kiittelee, että Suomella on pääministeri, joka pohtii Euroopan asioita. Hänestä on ihan oikein, että Lipposella on Eurooppa-politiikka "täysin kädessään".


Kokoomuksessa ei sitä vastoin paljoa entisen puheenjohtajan mielestä Eurooppa-ajattelua harrasteta. Suominen luonnehtii puoluetta hyvin kotimaahan kääntyneeksi.

- Vastustetaan jotain sellaista, joka jo on olemassa olevaa totuutta. Silloin tulee mieleen, että hep, hep olisi ehkä hiukan syytä mennä kammioon ja lueskella, että missä mennään, Suominen kuvaili lehdistötapaamisessa Helsingissä.

Suomista ei siis haittaa demarien ulkopoliittinen värisuora. Sosialidemokraattien suhtautumisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan hän näkee monien muiden lailla hienoisia eroja.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on Suomisen mukaan sopiva jarrumies, joka vetää aina vähän takaisin. Tasavallan presidentti taas oli alkuun näkemyksiltään kriittisin, mutta on sittemmin joustanut mielipiteissään.

Kaksi päähallituspuoluetta on siis Eurooppa-politiikassaan näkemyksiltään erilaisia, mutta Suominen ei pidä tilannetta kovin vakavana, koska hallituksessa ei asiasta ole synnytetty ongelmaa saati riitaa.

- Se on vain tällainen taustalla oleva asia. Joskus olen leikilläni sanonut, että vieläköhän Suominen saisi kokoomuksen hyppäämään EU:n kelkkaan, jos yrittäisi nykyään. Voi olla, ettei saisi.


Suuret persoonallisuudet harvassa

Lipposen kehut saavat mittakaavaa, kun Suominen toteaa, että Ranskan edesmenneen presidentin Francois Mitterrandin ja Saksan ex-liittokanslerin Helmut Kohlin jälkeen ollaan Euroopan tasolla saatu seurata kyläpolitikointia. Suomisen mukaan ennen vanhaan Kohl ja Mitterrand olisivat keskenään sopineet asioista eikä nelipäiväisiä Nizza-kokousten näytelmiä olisi tarvittu.

Nizzan EU-huippukokous osoitti, ettei Euroopan yhdentyminen enää 4-6 vuoteen syvene, mutta laajeneminen sentään etenee. Suominen otaksuu, että vuonna 2004 mukana on jo 5-7 uutta jäsentä.

Joukossa ovat Malta ja Kypros, mutta myös viisi Manner-Euroopan maata, Puola mukaan lukien.
- Nyt eletään hallitusten välistä Eurooppaa pitkälti eteenpäin, Suominen arvioi.


Saksa ottanee johtoaseman

Vuonna 2004 saatetaan Suomisen mielestä päästä nykyistä lähemmäs yhteisöllistä ajattelua.
- Toivottavasti sitten löytyy muitakin eurooppalaisia valtiomiehiä kuin Paavo Lipponen, jotka pystyvät ajattelemaan eurooppalaisesti. Tuollahan (Nizza) ei kukaan ison maan päämies ajatellut eurooppalaisesti.

Suominen arvioi, että Nizzan kokous on nähtävissä selkeästi Ranskan Pyrrhoksen voittona.
- Viimeinen kerta, kun voimasuhteita jotenkin muutellaan, ja Ranska pääsi nokittamaan. Tätä ei enää varmasti tapahdu, vaan ranskalainen EU, hiili- ja teräsunionista lähtien vallinnut, alkaa vähitellen liudentua. Kyllä Saksa johtoaseman vähitellen ottaa.

MARGIT HARA
18.12.2000


Politiikka -sivulle