Tuloverotuksen keventämisestä hitusen apua
Pieni- ja keskituloiset lapsiperheet yhä kannustinloukussa
Tuloverojen keventäminen tuo hivenen helpotusta nuorten lapsiperheiden kannustinloukkuongelmaan. Yhä kuitenkin osa päivähoitoikäisten lasten vanhemmista joutuu toteamaan, että palkankorotus ei lisääkään perheen käytettävissä olevia tuloja.
Kannustinloukusta puhutaan, kun työnteolla saatu palkan lisäys menee yli 80 prosenttisesti yhteiskunnalle. Näin voi käydä, kun entistä suuremmasta palkasta menee suhteellisesti enemmän veroa, tulonsiirrot kuten asumistuki alenee ja päivähoitomaksut nousevat. Perheelle jääkin alle 20 prosenttia lisätulosta omaan käyttöön, joskus ei penniäkään.
Veronmaksajien Keskusliiton selvityksen mukaan edes 14 000 markan kuukausitulot eivät riitä nostamaan loukusta perhettä, jossa on kaksi alle kouluikäistä lasta. Erityisen vaikea kannustinongelma on perheissä, joissa toinen vanhemmista on töissä, mutta toinen saa työmarkkinatukea.
Kannustinloukkuun putoaa helpoimmin pieni- ja keskituloinen kahden tai yhden huoltajan perhe, jossa lapset ovat päivähoitoikäisiä. Loukku saattaa laueta, kun lapset menevät kouluun eivätkä päivähoitomaksut enää rasita perheen taloutta.
Tavoite hallitusohjelmassa
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen muistuttaa, että Lipposen I hallituksen aikana kannustinloukun ongelmaan havahduttiin ja hallitus perusti ns. kannustinloukkutyöryhmän. Myös Lipposen II hallitus on kirjannut ohjelmaansa ainakin viisi kannustinloukkujen purkamiseen liittyvää tavoitetta.
Mitä sitten on tehty? Elokuussa 1997 päivähoitomaksuja uudistettiin prosenttimaksujen ja maksuportaiden osalta. Samalla lievennettiin kotihoidontuen tulosidonnaisuutta. Seuraavana vuonna soviteltiin asumistukea ja toimeentulotukea yhteen.
Kuluvan vuoden syyskuusta lähtien on huomioitu puolison tulot uudella tavalla työmarkkinatuen yhteydessä. Ennen puolison tuloista vähennettiin 300 markkaa, nyt 1400 markkaa.
Tulosidonnaisia järjestelmiä päällekkäin
Tutkimuksen tekijä, Veronmaksajien ekonomisti, valt.tri Jaana Kurjenoja arvioi, että verotuksen keventämisellä on saatu viiden prosentin apu kannustinloukun purkamiseksi. Tuloverotuksen tasainen keventäminen helpottaa kannustinongelmaa kaikilla tulotasoilla.
Työmarkkinatuen tulosidonnaisuuden leikkaamisen lisäksi tuloverotuksen keventäminen onkin Kurjenojan mukaan ollut ainoa kannustinloukkuja lieventävä teko, joka Lipposen toisen hallituksen aikana on toistaiseksi tehty. Samalla on kuitenkin lisätty järjestelmien päällekkäistä tulosidonnaisuutta korottamalla päivähoitomaksujen ylärajaa 100 markalla.
Kurjenoja korostaa, että kannustinloukkuongelma johtuu erilaisten tulosidonnaisten järjestelmien päällekkäisyyksistä. Ongelma voidaan siten ratkaista purkamalla näitä päällekkäisyyksiä ja selventämällä järjestelmien keskinäistä roolia.
Perheiden käytettävissä oleviin tuloihin voivat vaikuttaa tuloverojen ja lapsilisien lisäksi elatustuki, lasten kotihoidontuki, päivähoitomaksut, asumistuki, toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen - ja peruspäiväraha.
Näin kannustinloukku muodostuu progressiivisen tuloverotuksen, tulosidonnaisten tulonsiirtojen ja tukien sekä tulosidonnaisten palvelumaksujen päällekkäisyydestä.
Palkankorotuksesta yhteiskunnalle menevä osuus tuloverojen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen muodossa voi olla jopa 100 prosenttia eli palkankorotuksen saanut joutuu maksamaan onnenkantamoisestaan yhteiskunnalle.
Pienituloisten ei kannata hankkia lisätuloja
- Lisätulon hankkiminen on kaikkein kannattamattominta pienituloisille, mikä on aika absurdia, toteaa toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Lehtisen mukaan onkin syytä pohtia työntekoyhteiskunnan arvoja.
- On voitava kohtuudella vaatia, että lisätulosta jää jotain työssä käyvälle käteen. Jyrkästä veroprogressiosta johtuen lisätulojen hankinta ei ole kovin kannattavaa suurituloisillakaan, mutta korkein marginaaliveroprosentti on 60, eivätkä hyvätuloiset päädy kannustinloukkuun.
Lehtisen reseptin mukaan tuloverotuksen ja marginaaliverotuksen keventämistä olisi jatkettava, ettei loukkuongelma siirry muille tulotasoille. Maksuissa olisi edettävä tasamaksujen suuntaan.
Yksinhuoltajat tiukasti loukussa
Veronmaksajien selvitys osoittaa, että mm. keskituloiset naiset yksihuoltajina eivät hyödy työmarkkina-asemansa paranemisesta.
Työssäkäyvä yksinhuoltaja, jolla on kaksi lasta päivähoidossa joutuu 7 000 -12 000 markan kuukausituloilla kannustinloukkuun. Jos palkkaa luvataan tonni lisää, käteen siitä jää 339 markkaa. Vielä 17 000 markan kuukausiansiotasolla tonnin korotuksesta jää vain 30 prosenttia käteen, koska mm. päivähoitomaksut nousevat.
Yksinhuoltajat ottavat kuitenkin mieluummin töitä vastaan kuin jäävät sosiaalituen varaan. Yksinhuoltajan ns. kynnyspalkka eli palkka, jolla käytettävissä olevat tulot saavuttavat toimeentulotuen normin, on kahden alle kouluikäisen yksinhuoltajan perheessä noin 2600 markkaa. Yksinhuoltajan kannattaa siis ottaa pienipalkkaistakin työtä vastaan.
MARGIT HARA
15.12.2000
