Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Terveysriskit vähäiset

Bensiinin lisäaine riski veden laadulle



Suomen laatimaa bensiinin lisäaineen, MTBE:n, riskinarviontiraporttia käsiteltiin viime viikolla EU:n asiantuntijakokouksessa Italiassa. Kokous hyväksyi Suomen ehdottaman johtopäätöksen, jonka mukaan MTBE aiheuttaa riskin pohjaveden ja juomaveden laadulle.


Kyseessä ei kuitenkaan ole terveydellinen haitta, vaan MTBE:n alhaisesta haju- ja makukynnyksestä johtuva veden laadun huononeminen.

MTBE:tä ei luokitella syöpää aiheuttavaksi aineeksi, eikä altistuminen juomaveden kautta aiheuta muutakaan terveydellistä riskiä. Ehdotuksen laatiminen riskinvähennystoimiksi on aloitettu ja sen on tarkoitus valmistua ensi vuoden keväällä.

MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) on bensiinin lisäaine, jota käytetään bensiinin oktaaniluvun kohottamiseen ja edistämään bensiinin palamista moottorissa. Sitä käytettiin EU:ssa vuonna 1997 yli 2 miljoonaa tonnia.


Havainnot hajanaisia

MTBE:n käyttö EU:n jäsenmaissa on vaihtelevaa. Korkeiden MTBE-pitoisuuksien käyttö on yleisintä Suomessa: meillä yli 10 prosentin pitoisuudet bensiinissä ovat tavanomaisia. Kokonaiskäyttömäärät ovat suurimmat Italiassa, Saksassa ja Espanjassa. Suomessa ainetta käytettiin vuonna 1997 noin 210 000 tonnia.

Havainnot MTBE:n esiintymisestä pohjavesissä ovat EU:ssa hyvin vaihtelevia. Eniten tietoa pilaantumistapauksista on käytettävissä Suomesta ja Tanskasta.

Suomessa vakavampia tapauksia, joissa kunnallisen vedenottamon pohjavesi tai yksityinen kaivo on pilaantunut, on viimeisen kymmenen vuoden ajalta noin 10.

Tanskassa on tänä vuonna tehty laaja kartoitus, jossa tutkituista 72 kohteesta MTBE:tä havaittiin 62:ssa. Näistä noin puolessa maku- ja hajukynnys ylittyi.

Myös Iso-Britanniassa on tehty laaja pohjavesikartoitus, jossa 13 prosentissa tutkituista 800 kohteesta MTBE:tä havaittiin, yleensä kuitenkin hyvin pieninä pitoisuuksina. Vain kolmessa tapauksessa haju- ja makukynnys ylitettiin.

Yksittäisiä pilaantumistapauksia on havaittu myös Saksassa ja Ruotsissa. Vain osassa tapauksista on kyseessä talousveden lähteenä käytettävä pohjavesiesiintymä.

MTBE päätyy pohjavesiin lähinnä vuotavista maanalaisista polttoainesäiliöistä ja mahdollisesti myös ylitäytöstä tankkauksen aikana. Erot pilaantumistapausten esiintymisessä eri maiden välillä voivat johtua sekä MTBE:n käytön erilaisuudesta että pohjavesimuodostumien erilaisesta herkkyydestä.

Riskinarviointia vaikeuttaa se, että aineen esiintymistä pohjavedessä ei seurata säännöllisesti ja monista EU:n jäsenmaista ei ole käytettävissä lainkaan tietoa.


MTBE:tä ei luokitella syöpää aiheuttavaksi

MTBE:n terveysvaikutuksista eniten on käyty keskustelua sen syöpäriskistä. Korkeilla annostuksilla sen on todettu aiheuttavan koe-eläimillä kasvaimia, jotka kuitenkin ovat näille eläimille ominaisia, eikä niiden ole katsottu olevan merkityksellisiä ihmisille. EU:n asiantuntijaryhmissä onkin päädytty siihen, että MTBE:tä ei ehdoteta luokiteltavaksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi.

MTBE:n välitön myrkyllisyys ihmisille ei ole suuri. Aine kuitenkin ärsyttää ihoa etenkin, jos sitä joutuu iholle toistuvasti, mutta se ei ole herkistävää. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa korkeilla annostasoilla sillä on vaikutuksia maksaan ja munuaisiin.

Se ei aiheuta perimän muutoksia, eikä sitä ole myöskään luokiteltu lisääntymistoksiseksi aineeksi. Aine voi aiheuttaa ihoärsytystä työntekijöille, jos sille altistuu toistuvasti esimerkiksi teollisuuden huoltotehtävissä ja autonkorjauksessa.

Kuluttajan altistuminen MTBE:lle epäsuorasti on mahdollista, jos ainetta pääsee juomavetenä käytettyyn pohjaveteen. Juomavedestä todetut pitoisuudet ovat olleet paikoin korkeita. Aineen haju- ja makukynnys on kuitenkin alhainen (15-40 Ongelmallista kuitenkin on, että MTBE hyvinkin pieninä pitoisuuksina riittää pilaamaan juomavesilähteen ja korvaavan lähteen löytäminen tai MTBE:n poistaminen vedestä on hankalaa.

MTBE:n myrkyllisyys luonnon eliöille on alhainen, eikä MTBE:n normaalista käytöstä ja päästöistä aiheudu riskejä ympäristölle. Poikkeuksena ovat suuret polttoaineiden varastosäiliöt, joissa muodostuvat jätevedet voivat aiheuttaa paikallisesti riskin vesieliöille, jos MTBE:tä sisältävää vettä johdetaan puhdistamattomana vesistöön.


Ehdotus riskien vähentämiseksi valmistuu keväällä

Seuraavan puolen vuoden aikana Suomi valmistelee ehdotuksen siitä, miten arvioinnissa havaittuja riskejä voidaan vähentää. Arvioitavana ovat sekä tekniset toimet vuotojen estämiseksi että tarve rajoittaa MTBE:n käyttöä.

Myös korvaavien aineiden käyttökelpoisuutta ja niihin liittyviä ympäristö- ja terveysnäkökohtia tarkastellaan. Lisäksi arvioidaan sitä, olisiko riskinvähennystoimet tehokkaampaa toteuttaa yksittäisissä jäsenmaissa vai koko EU:ta koskevina toimenpiteinä.

Suomessa jakeluasemien maanalaisten polttonestesäiliöiden kuntoon on jo kiinnitetty huomiota. Pohjavesialueilla sijaitsevilta uusilta jakeluasemilta vaaditaan vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö. Vanhoille säiliöille on säädetty tarkastusvelvollisuus.

VT
15.12.2000


Kotimaa -sivulle