Terveysriskit vähäiset
Bensiinin lisäaine riski veden laadulle
Suomen laatimaa bensiinin lisäaineen, MTBE:n, riskinarviontiraporttia käsiteltiin viime viikolla EU:n asiantuntijakokouksessa Italiassa. Kokous hyväksyi Suomen ehdottaman johtopäätöksen, jonka mukaan MTBE aiheuttaa riskin pohjaveden ja juomaveden laadulle.
Kyseessä ei kuitenkaan ole terveydellinen haitta, vaan MTBE:n
alhaisesta haju- ja makukynnyksestä johtuva veden laadun huononeminen.
MTBE:tä ei luokitella syöpää aiheuttavaksi aineeksi, eikä altistuminen
juomaveden kautta aiheuta muutakaan terveydellistä riskiä. Ehdotuksen
laatiminen riskinvähennystoimiksi on aloitettu ja sen on tarkoitus valmistua ensi
vuoden keväällä.
MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) on bensiinin lisäaine, jota käytetään bensiinin
oktaaniluvun kohottamiseen ja edistämään bensiinin palamista moottorissa. Sitä
käytettiin EU:ssa vuonna 1997 yli 2 miljoonaa tonnia.
Havainnot hajanaisia
MTBE:n käyttö EU:n
jäsenmaissa on vaihtelevaa. Korkeiden MTBE-pitoisuuksien käyttö on yleisintä
Suomessa: meillä yli 10 prosentin pitoisuudet bensiinissä ovat tavanomaisia.
Kokonaiskäyttömäärät ovat suurimmat Italiassa, Saksassa ja Espanjassa.
Suomessa ainetta käytettiin vuonna 1997 noin 210 000 tonnia.
Havainnot MTBE:n esiintymisestä pohjavesissä ovat EU:ssa hyvin vaihtelevia.
Eniten tietoa pilaantumistapauksista on käytettävissä Suomesta ja Tanskasta.
Suomessa vakavampia tapauksia, joissa kunnallisen vedenottamon pohjavesi tai
yksityinen kaivo on pilaantunut, on viimeisen kymmenen vuoden ajalta noin 10.
Tanskassa on tänä vuonna tehty laaja kartoitus, jossa tutkituista 72 kohteesta
MTBE:tä havaittiin 62:ssa. Näistä noin puolessa maku- ja hajukynnys ylittyi.
Myös Iso-Britanniassa on tehty laaja pohjavesikartoitus, jossa 13 prosentissa
tutkituista 800 kohteesta MTBE:tä havaittiin, yleensä kuitenkin hyvin pieninä
pitoisuuksina. Vain kolmessa tapauksessa haju- ja makukynnys ylitettiin.
Yksittäisiä pilaantumistapauksia on havaittu myös Saksassa ja Ruotsissa. Vain
osassa tapauksista on kyseessä talousveden lähteenä käytettävä
pohjavesiesiintymä.
MTBE päätyy pohjavesiin lähinnä vuotavista maanalaisista polttoainesäiliöistä ja
mahdollisesti myös ylitäytöstä tankkauksen aikana. Erot pilaantumistapausten
esiintymisessä eri maiden välillä voivat johtua sekä MTBE:n käytön erilaisuudesta
että pohjavesimuodostumien erilaisesta herkkyydestä.
Riskinarviointia vaikeuttaa
se, että aineen esiintymistä pohjavedessä ei seurata säännöllisesti ja monista
EU:n jäsenmaista ei ole käytettävissä lainkaan tietoa.
MTBE:tä ei luokitella syöpää aiheuttavaksi
MTBE:n terveysvaikutuksista eniten on käyty keskustelua sen syöpäriskistä.
Korkeilla annostuksilla sen on todettu aiheuttavan koe-eläimillä kasvaimia, jotka
kuitenkin ovat näille eläimille ominaisia, eikä niiden ole katsottu olevan
merkityksellisiä ihmisille. EU:n asiantuntijaryhmissä onkin päädytty siihen, että
MTBE:tä ei ehdoteta luokiteltavaksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi
aineeksi.
MTBE:n välitön myrkyllisyys ihmisille ei ole suuri. Aine kuitenkin ärsyttää ihoa
etenkin, jos sitä joutuu iholle toistuvasti, mutta se ei ole herkistävää.
Pitkäaikaisissa tutkimuksissa korkeilla annostasoilla sillä on vaikutuksia
maksaan ja munuaisiin.
Se ei aiheuta perimän muutoksia, eikä sitä ole myöskään
luokiteltu lisääntymistoksiseksi aineeksi. Aine voi aiheuttaa ihoärsytystä
työntekijöille, jos sille altistuu toistuvasti esimerkiksi teollisuuden huoltotehtävissä
ja autonkorjauksessa.
Kuluttajan altistuminen MTBE:lle epäsuorasti on mahdollista, jos ainetta pääsee
juomavetenä käytettyyn pohjaveteen. Juomavedestä todetut pitoisuudet ovat
olleet paikoin korkeita. Aineen haju- ja makukynnys on kuitenkin alhainen (15-40
Ongelmallista kuitenkin on, että MTBE hyvinkin pieninä pitoisuuksina riittää
pilaamaan juomavesilähteen ja korvaavan lähteen löytäminen tai MTBE:n
poistaminen vedestä on hankalaa.
MTBE:n myrkyllisyys luonnon eliöille on alhainen, eikä MTBE:n normaalista
käytöstä ja päästöistä aiheudu riskejä ympäristölle. Poikkeuksena ovat suuret
polttoaineiden varastosäiliöt, joissa muodostuvat jätevedet voivat aiheuttaa
paikallisesti riskin vesieliöille, jos MTBE:tä sisältävää vettä johdetaan
puhdistamattomana vesistöön.
Ehdotus riskien vähentämiseksi valmistuu keväällä
Seuraavan puolen vuoden aikana Suomi valmistelee ehdotuksen siitä, miten
arvioinnissa havaittuja riskejä voidaan vähentää. Arvioitavana ovat sekä
tekniset toimet vuotojen estämiseksi että tarve rajoittaa MTBE:n käyttöä.
Myös
korvaavien aineiden käyttökelpoisuutta ja niihin liittyviä ympäristö- ja
terveysnäkökohtia tarkastellaan. Lisäksi arvioidaan sitä, olisiko
riskinvähennystoimet tehokkaampaa toteuttaa yksittäisissä jäsenmaissa vai
koko EU:ta koskevina toimenpiteinä.
Suomessa jakeluasemien maanalaisten polttonestesäiliöiden kuntoon on jo
kiinnitetty huomiota. Pohjavesialueilla sijaitsevilta uusilta jakeluasemilta
vaaditaan vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö. Vanhoille
säiliöille on säädetty tarkastusvelvollisuus.
VT
15.12.2000
Kotimaa -sivulle
|