Nuorisopoliisi: Suuvärkki on poliisin tärkein ase
"Ootko ikinä ampunu ketään?" ja "onko sulla asetta mukana" ovat tavallisimmat nuorisopoliisi Tiina Lehdolle esitetyt kysymykset.
Lehto käy Helsingin kouluissa kertomassa lapsille liikenneasioista, päihteiden käytöstä, näpistelystä ja vahingonteoista.
- Vastaan heille, että asetta minulla ei ole mukana ja onneksi sitä ei tänä päivänä koulussa tarvita. Suuvärkki on poliisin tärkein ase.
- Lapset ovat todella hämmästyneitä, kun kerron, että meillä on 30-40 vuotta poliisina palvelleita, jotka eivät ole vielä kertaakaan joutuneet ottamaan asetta kotelostaan. Lasten mielikuvat poliisin työstä ovat peräisin ulkomaisista poliisisarjoista.
- Ne ovat vähän sellaista pyssynheiluttelua. Lapset katsovat niitä ja luulevat, että sellaista se on Suomessakin.
Tiina Lehto puhuu mielellään ala-astetta käyvien kanssa ja etenkin tytöt ovat innoissaan tavatessaan naispoliisin.
- Kysymykseen, oletko aivan oikea poliisi, vastaan joskus leikilläni, että ei kun ostin nämä vaatteet kirpputorilta.
Lehto on yksi Helsingin kymmenestä nuorisopoliisista, joista kolme on naisia. Lehto on 26-vuotias 175-senttinen turkulainen, jolle edes poliisikoulun fyysiset testit eivät tehneet tiukkaa: hän on harrastanut ikänsä yleisurheilua päälajinaan pikajuoksu.
- Vuosi sitten juoksin kiinni yhden miehen Pohjois-Haagan ostarilla. Sain paljon kannustusta ja ihmiset taputtelivat olalle, Lehto nauraa.
Tiedotussihteeristä poliisiksi
Lehto opiskeli viestintää ja oli vuoden verran valmistumisen jälkeen tiedotussihteerinä turkulaisessa erilaisia tapahtumia järjestävässä toimistossa.
- Viihdyin työssä, mutta kun tyttökaveri haki poliisikouluun laitoin itsekin paperit sinne.
Poliisin työ on Lehdolle tuttua, sillä kaksi hänen setäänsä työskentelee poliisina. Poliisikoulusta valmistuttuaan Lehto oli vuoden kenttätöissä Malmin poliisissa. Viime tammikuussa hän aloitti nuorisopoliisina Malmin poliisitalossa.
Nuorisopoliisit eivät ehdi paljon työhuoneissaan istuskella. Viime vuonna he luennoivat kouluissa, muissa oppilaitoksissa ja tilaisuuksissa 2 370 tuntia. Messut, erilaiset pr-tapahtumat ja rikosten ennaltaehkäisyhankkeet ovat kaikki nuorisopoliisin kenttää.
Nuorisopoliiseilla on monipuolinen
kokemus poliisin työstä.
- Meissä on kenttätyön, tutkinnan,
väkivalta- ja huumerikosten
tuntijoita, Lehto luettelee.
Hän mainitsee, että huumeiden käytön yleistyminen näkyy myös nuorisopoliisin työssä. Nuorisopoliisin viime vuonna pitämillä huumeaiheisilla luennoilla oli yhteensä 18 000 kuulijaa. Lehto on sitä mieltä, että pienimmät ala-astetta käyvät eivät tarvitse vielä varsinaista päihdevalistusta.
- Viides- ja kuudesluokkalaisille päihdevalistus on tarpeen. "Valistus" ei ehkä ole oikea sana, sillä se on enemmänkin avointa keskustelua. Muuten törmää äkkiä "ääh taas"-asenteeseen.
Monen kotona ei puhuta oikeasta ja väärästä
Lehto on huomannut työssään, ettei lasten kotona usein puhuta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kouluissa jotkut opettajat ovat ottaneet asiat esille ja silloin koko luokka tietää heti, mistä puhutaan.
- Yleinen harhaluulo on, että alle 15-vuotias saa tehdä mitä vaan, koska ei ole vielä rikoslain piirissä. Itse luulisin, että alle 15-vuotias tietää aika hyvin mistä on kyse, Lehto toteaa.
Hän sanoo, että selkeä rangaistus pysäyttäisi ajattelemaan ja katkaisisi alussa olevan rikoskierteen.
Rehtorit ottavat usein yhteyttä nuorisopoliisiin, jos koulussa on sattunut kiusaamista, vahingontekoja tai varkauksia. Lehto on ollut mukana selvittämässä muun muassa koululaisten leikkipuistoon tekemiä töhryjä. Töhryt oli ehditty jo pestä, kun nuoret tekijät ilmoittautuivat.
- He olivat 12-13-vuotiaita tyttöjä ja poikia, jotka olivat tulleet katumapäälle. Asia meni sovitteluun ja nuoret joutuivat korvaamaan vahingot työllään.
Tyttöjen tekemät pahoinpitelyt yleistyvät
Tytöt eivät nykyisin poikkea pojista läheskään niin paljon kuin joskus ennen. Koulussa tytöt ovat yhtä aktiivisia, rohkeita ja kantaa ottavia kuin pojatkin. Tytöt myös käyttävät päihteitä siinä kuin pojat.
Päihteiden käyttöön liittyy väkivaltaista käyttäytymistä ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen lähes poikkeuksetta päihteet.
Alkoholin lisäksi nuoret voivat käyttää huumeita ja pillereitä, usein kaikkia sekaisin.
Nuorisopoliisin viime vuodet tilastot kertovat, että naiset olivat syypäitä 39,7 prosenttiin kaikista 18-20-vuotiaiden Helsingissä 1999 tekemistä pahoinpitelyistä. 15-17-vuotiaista tytöt tekivät 42,7 prosenttia pahoinpitelyistä ja alle 15-vuotiaissa 47,4 prosenttia.
STT-VT
15.12.2000
