Opiskelijasihteeri Berglund:
Suorittamattomat tutkinnot vaarantavat tiedekuntien rahoituksen
AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA vaatii työnantajia kiinnittämään erityistä huomiota työssäkäyvien opiskelijoiden valmistumiseen. AKAVAn opiskelijasihteeri ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan tuore puheenjohtaja Merja Berglund on huolissaan myös yliopistojen rahoituksesta, jos opiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojen alkuvaiheessa.
Moni korkeakouluopiskelija käy töissä opintojensa ohessa ja opinnot
viivästyvät työssäkäynnin vuoksi.
Akavalaisten opiskelijoiden mukaan työnteko opintojen ohella vahvistaa
ammatillista kasvua ja parantaa työllistymisen mahdollisuuksia valmistumisen
jälkeen.
AOVA kannustaa opiskelijoita työkokemuksen hankkimiseen jo
opiskeluaikana, mutta haluaa muistuttaa työnantajan vastuusta opintojen
loppuun saattamisessa.
- Nousukausi on tuonut mukanaan hyvät työllistymismahdollisuudet jo
opiskeluaikana. Nyt olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei nousukausi
tuo mukanaan myös valtavaa määrää keskeneräisiä tutkintoja, vaatii AOVAn
puheenjohtaja Jukka Heinänen.
Työllistyminen yleisesti ottaen positiivista
Opiskelijasihteeri Merja Berglund ei näe sinänsä huonona opiskeluaikaista
työssäkäyntiä, mutta hän toivoisi työnantajilta enemmän kannustusta ja
joustoa opintojen loppuunsaattamiseksi.
- Se, että opiskelijat tekevät töitä, on positiivista.
- Kannattaisin kuitenkin työnantajilta nykyistä enemmän joustoa opiskelun
suhteen. Tässä ei kannata nähdä vastakkainasettelua, mutta tutkinto on
työnantajankin etu, Berglund toteaa.
- Opiskelijat kyllä tarvitsevat työkokemusta.
Vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä on, Berglundin mukaan opiskelijoille ei
ole tarjolla hyvää tulevaisuutta työelämässä, jos opinnot jäävät kesken.
- Opiskelijoita pidetään ehkä "halpatyövoimana". Työputkeen jää helposti,
mutta tutkinnon puuttuminen hidastaa pidemmän päälle etenemismahdollisuuksia
työelämässä.
Berglund ei usko, että hyvä työllisyystilanne laskisi opiskelijoiden omaa
intoa valmistua.
- Opiskelijoilla on kyllä motivaatiota valmistua, mutta voi olla hankalaa
sopia esimerkiksi työaikoja niin, että voisi myös opiskella. Asenteissa
olisi korjaamista työnantajapuolellakin, Berglund huomauttaa.
Informaatioteknologia on yksi aloista, joilla opiskelijat lähtevät herkimmin
työelämään jo opiskelun kestäessä. Berglundin mukaan tilanne IT-alalla onkin
nurinkurinen, kun koulutustavoitteet ja työelämän realiteetit eivät kohtaa.
- IT-alalla julkisen sektorin tehtäviin valmistavassa koulutuksessa olevat
siirtyvät jo aikaisessa vaiheessa yrityksiin. Tämä voi joidenkin vuosien
päästä aiheuttaa muun muassa vakavan opettajapulan, Berglund sanoo.
Opiskelun työelämälähtöisyyttä on korostettu viime aikojen
koulutuspoliittisessa keskustelussa. Berglundin mukaan se ei aiheuta
ongelmaa, jos pelisäännöt ovat selvät.
- Ei toivota, etteivät opiskelijat kävisi töissä. Esimerkiksi
ammattikorkeakouluissa työelämälähtöisyys on ollut alusta alkaen vahva ja
sieltä valmistuvilla on varmasti tavallista paremmat valmiudet siirtyä
työelämään, Berglund toteaa.
Rahoituskysymys merkittävä
Yksi olennainen seikka liittyen opiskelijoiden valmistumisaikoihin on
yliopistojen saama rahoitus, joka perustuu osittain tuloksellisuuteen. Jos
opiskelijat eivät valmistu ajallaan, rahoitus voi vähentyä, mikä taas uhkaa
laskea koulutuksen tasoa.
Toisaalta kannustetaan opiskelijoita työntekoon,
toisaalta toivotaan nopeaa valmistumista. Tilanne on väistämättä ainakin
jossain määrin ristiriitainen.
Akavalaisten opiskelijoiden mukaan keskeneräiset tutkinnot vaarantavat
korkeakoulujen resursseja nykyisellä rahanjakomallilla. Kun opintoja ei
suoriteta loppuun, korkeakoulujen resursseja on käytetty, mutta rahoitusta
ei tule.
Työnantajajärjestöt ovat kritisoineet yliopistoja ja opiskelijoita
tehottomuudesta, kun tutkintoja ei suoriteta tavoiteajassa. AOVA katsoo,
että osasyynä tilanteeseen ovat hyvät työllistymismahdollisuudet jo
opiskeluaikana, ja toivoo että myös työnantajat katsoisivat peiliin asian
suhteen.
- Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta
opiskelijoita "revitään" töihin ja tiedekunnan rahoitus kärsii, Berglund
huomauttaa.
- Nykyisessä rahoitusmallissa on kyllä hyvä, että koulut joutuvat miettimään
rahoituskysymyksiä uudella tavalla.
Tuhatkunnan uusi puheenjohtaja painottaa opintotukiasioita
Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta valitsi liittokokouksessaan
25.-26.11 Merja Berglundin puheenjohtajakseen ensi vuoden alusta alkaen.
Berglund seuraa toimessa toisiin tehtäviin siirtyvää Taru Tujusta, jolla
myös on taustaa työskentelystä AKAVAssa.
Berglundin mukaan opintotukiasiat tulevat olemaan keskeisiä alkavalla
puheenjohtajakaudella.
- Opintotukijärjestelmän lainajoustomallia koetetaan viedä eteenpäin.
Opintotuen suuruus on mielenkiintoinen kysymys ajatellen myös opiskelijoiden
halukkuutta työntekoon. Keskeiset opiskelijajärjestöt vaativat jatkuvasti
korotusta opintorahan määrään perustaen kantansa sen jämähtäneisyyteen
vuosien takaiselle tasolle.
Raha lienee keskeinen motiivi suurelle osalle työssäkäyvistä opiskelijoista,
ja olisi vaikea kuvitella opintorahan korotuksenkaan vähentävän halukkuutta
työssäkäyntiin.
Tälläkin hetkellä matalakorkoista opintolainaa on ollut
helposti saatavilla opintojen lisärahoitukseen, mutta suomalaisopiskelijat
eivät ole sitä kovin innokkaasti nostaneet.
MIKKO LAITINEN
15.12.2000
Kotimaa -sivulle
|