Opiskelijasihteeri Berglund:
Suorittamattomat tutkinnot vaarantavat tiedekuntien rahoituksen
AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA vaatii työnantajia kiinnittämään erityistä huomiota työssäkäyvien opiskelijoiden valmistumiseen. AKAVAn opiskelijasihteeri ja Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan tuore puheenjohtaja Merja Berglund on huolissaan myös yliopistojen rahoituksesta, jos opiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojen alkuvaiheessa.
Moni korkeakouluopiskelija käy töissä opintojensa ohessa ja opinnot viivästyvät työssäkäynnin vuoksi.
Akavalaisten opiskelijoiden mukaan työnteko opintojen ohella vahvistaa ammatillista kasvua ja parantaa työllistymisen mahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.
AOVA kannustaa opiskelijoita työkokemuksen hankkimiseen jo opiskeluaikana, mutta haluaa muistuttaa työnantajan vastuusta opintojen loppuun saattamisessa.
- Nousukausi on tuonut mukanaan hyvät työllistymismahdollisuudet jo opiskeluaikana. Nyt olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei nousukausi tuo mukanaan myös valtavaa määrää keskeneräisiä tutkintoja, vaatii AOVAn puheenjohtaja Jukka Heinänen.
Työllistyminen yleisesti ottaen positiivista
Opiskelijasihteeri Merja Berglund ei näe sinänsä huonona opiskeluaikaista
työssäkäyntiä, mutta hän toivoisi työnantajilta enemmän kannustusta ja
joustoa opintojen loppuunsaattamiseksi.
- Se, että opiskelijat tekevät töitä, on positiivista.
- Kannattaisin kuitenkin työnantajilta nykyistä enemmän joustoa opiskelun suhteen. Tässä ei kannata nähdä vastakkainasettelua, mutta tutkinto on työnantajankin etu, Berglund toteaa.
- Opiskelijat kyllä tarvitsevat työkokemusta.
Vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä on, Berglundin mukaan opiskelijoille ei ole tarjolla hyvää tulevaisuutta työelämässä, jos opinnot jäävät kesken.
- Opiskelijoita pidetään ehkä "halpatyövoimana". Työputkeen jää helposti, mutta tutkinnon puuttuminen hidastaa pidemmän päälle etenemismahdollisuuksia työelämässä.
Berglund ei usko, että hyvä työllisyystilanne laskisi opiskelijoiden omaa intoa valmistua.
- Opiskelijoilla on kyllä motivaatiota valmistua, mutta voi olla hankalaa sopia esimerkiksi työaikoja niin, että voisi myös opiskella. Asenteissa olisi korjaamista työnantajapuolellakin, Berglund huomauttaa.
Informaatioteknologia on yksi aloista, joilla opiskelijat lähtevät herkimmin työelämään jo opiskelun kestäessä. Berglundin mukaan tilanne IT-alalla onkin nurinkurinen, kun koulutustavoitteet ja työelämän realiteetit eivät kohtaa.
- IT-alalla julkisen sektorin tehtäviin valmistavassa koulutuksessa olevat siirtyvät jo aikaisessa vaiheessa yrityksiin. Tämä voi joidenkin vuosien päästä aiheuttaa muun muassa vakavan opettajapulan, Berglund sanoo.
Opiskelun työelämälähtöisyyttä on korostettu viime aikojen koulutuspoliittisessa keskustelussa. Berglundin mukaan se ei aiheuta ongelmaa, jos pelisäännöt ovat selvät.
- Ei toivota, etteivät opiskelijat kävisi töissä. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa työelämälähtöisyys on ollut alusta alkaen vahva ja sieltä valmistuvilla on varmasti tavallista paremmat valmiudet siirtyä työelämään, Berglund toteaa.
Rahoituskysymys merkittävä
Yksi olennainen seikka liittyen opiskelijoiden valmistumisaikoihin on yliopistojen saama rahoitus, joka perustuu osittain tuloksellisuuteen. Jos opiskelijat eivät valmistu ajallaan, rahoitus voi vähentyä, mikä taas uhkaa laskea koulutuksen tasoa.
Toisaalta kannustetaan opiskelijoita työntekoon, toisaalta toivotaan nopeaa valmistumista. Tilanne on väistämättä ainakin jossain määrin ristiriitainen.
Akavalaisten opiskelijoiden mukaan keskeneräiset tutkinnot vaarantavat korkeakoulujen resursseja nykyisellä rahanjakomallilla. Kun opintoja ei suoriteta loppuun, korkeakoulujen resursseja on käytetty, mutta rahoitusta ei tule.
Työnantajajärjestöt ovat kritisoineet yliopistoja ja opiskelijoita tehottomuudesta, kun tutkintoja ei suoriteta tavoiteajassa. AOVA katsoo, että osasyynä tilanteeseen ovat hyvät työllistymismahdollisuudet jo opiskeluaikana, ja toivoo että myös työnantajat katsoisivat peiliin asian suhteen.
- Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta opiskelijoita "revitään" töihin ja tiedekunnan rahoitus kärsii, Berglund huomauttaa.
- Nykyisessä rahoitusmallissa on kyllä hyvä, että koulut joutuvat miettimään rahoituskysymyksiä uudella tavalla.
Tuhatkunnan uusi puheenjohtaja painottaa opintotukiasioita
Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta valitsi liittokokouksessaan 25.-26.11 Merja Berglundin puheenjohtajakseen ensi vuoden alusta alkaen. Berglund seuraa toimessa toisiin tehtäviin siirtyvää Taru Tujusta, jolla myös on taustaa työskentelystä AKAVAssa.
Berglundin mukaan opintotukiasiat tulevat olemaan keskeisiä alkavalla puheenjohtajakaudella.
- Opintotukijärjestelmän lainajoustomallia koetetaan viedä eteenpäin.
Opintotuen suuruus on mielenkiintoinen kysymys ajatellen myös opiskelijoiden halukkuutta työntekoon. Keskeiset opiskelijajärjestöt vaativat jatkuvasti korotusta opintorahan määrään perustaen kantansa sen jämähtäneisyyteen vuosien takaiselle tasolle.
Raha lienee keskeinen motiivi suurelle osalle työssäkäyvistä opiskelijoista, ja olisi vaikea kuvitella opintorahan korotuksenkaan vähentävän halukkuutta työssäkäyntiin.
Tälläkin hetkellä matalakorkoista opintolainaa on ollut helposti saatavilla opintojen lisärahoitukseen, mutta suomalaisopiskelijat eivät ole sitä kovin innokkaasti nostaneet.
MIKKO LAITINEN
15.12.2000
