Valtio haluaa kunnat mukaan maksamaan liikennehankkeita
Valtio haluaa liikennehankkeista hyötyvät kunnat mukaan jakamaan kustannuksia, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) sanoi torstaina. Muita mahdollisia keinoja ovat mm. ratamaksut ja tietullit.Heinosen mukaan valtion budjettirahoitus ei riitä uusiin liikennehankkeisiin. Liikenneministeriö asettaa nyt etusijalle nykyisten liikenneväylien ylläpidon.
- Selvää on, ettei uusia hankkeita voida toteuttaa kehysrahoituksella, Heinonen sanoi.
Liikenneministeriön määrärahat ovat olleet laskusuunnassa vuosikymmenen ajan.
Jos uusia rahoituskeinoja löydetään, kiireellisimmät uudet hankkeet Helsinki-Turku-moottoritien rakentaminen Muurlan ja Lohjanharjun välillä sekä Kerava-Lahti-oikoradan rakentaminen voitaisiin kuitenkin aloittaa jo vuosina 2003-2004, Heinonen kertoi.
Liikenneministeriö on asettanut työryhmät pohtimaan näitä hankkeita. Työryhmien selvitysten on määrä valmistua huhtikuussa. Lisäksi on asetettu kolmas työryhmä, jonka tehtävänä on tutkia uusia rahoitusmalleja.
Liikenneväylien ylläpito etusijalle
Liikenneministeriö on asettanut nykyisten liikenneväylien ylläpidon uusien hankkeiden edelle. Teiden kunnossapidon määrärahoja on tarkoitus nostaa 3,1 miljardista markasta 3,5 miljardiin vuosina 2002-2005. Ratojen ylläpitoon varatut määrärahat nousevat 1,75 miljardista 1,9 miljardiin markkaan ja vesiteiden 240 miljoonasta 260 miljoonaan markkaan.
Varat otetaan uusista hankkeista, joihin varattujen budjettirahojen on tarkoitus laskea vähitellen nollaan liikenneministeriön vuosia 2002-2005 koskevan uuden toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan. Tänä vuonna tie- ja rataverkon kehittämiseen on varattu yhteensä noin miljardi markkaa.
- Tämä on selvä painopisteen muutos, Heinonen huomautti.
Uusissa hankkeissa on tarkoitus siirtyä vuosibudjeteista kokonaisrahoitusmalliin. Tämä mahdollistaa Heinosen mukaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisen kokonaisuutena.
EU-tuet halutaan kaksinkertaistaa
Kokonaisrahoitus sisältää uusien rahoitusmuotojen etsimisen. Uusista liikenneväylistä hyötyvien kuntien lisäksi kyseeseen tulevat ratamaksut, tietullit ja muu jälkirahoitus sekä erilaisten rahastojen ja lainamahdollisuuksien hyödyntäminen.
Myös EU-tuet liikennehankkeille on tarkoitus kaksinkertaistaa. Mm. Turun moottoritie ja Lahden oikorata kuuluvat ns. Pohjolan kolmioon, joka on yksi EU:n 14 tärkeimmästä liikennehankkeesta.
Kunnille ei Heinosen mukaan lähetetä laskua rakennettavista liikenneväylistä, vaan kiinnostuneet hyötyjäkunnat voivat halutessaan tulla mukaan kustannuksiin. Hän otti esimerkiksi Vuosaaren sataman liikennejärjestelyt Helsingissä, jossa kaupunki hyötyy rahallisesti hankkeesta tonttien arvonnousun muodossa. Heinonen uskoo, että kaupungilla riittää tämän vuoksi ymmärrystä osallistua liikennejärjestelyjen kustannuksiin.
Tietulleja Heinonen ei pidä täysin sopivina Suomeen pienten liikennevirtojen ja vaihtoehtoisten reittien puutteen vuoksi. Niitä ei kuitenkaan haluta sulkea pois rahoitusvaihtoehtojen joukosta, vaan työryhmä selvittää tämänkin asian.
- Ilman uusia rahoituskeinoja uudet suuret miljardiluokan tie- ja ratahankkeet siirtyisivät pitkälle tulevaisuuteen, Heinonen tähdensi.
Kuntaliitto tyrmää osallistumisen
Kuntaliitto suhtautuu kielteisesti liikenneministeri Heinosen ajatuksen kuntien osallistumisesta uusien liikennehankkeiden rahoitukseen.
- Jos tämäkin asia vielä vyörytetään kuntien niskaan, niin mitä siitä tulee, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (sd.) siunaili.
Parjanteen mielestä on edelleenkin perusteltua, että valtio vastaisi tie- ja ratahankkeiden rahoituksesta ja kunnat kaduista.
Hän vaati myös sitä, että vastakin hankkeet tulisi ratkaista liikennetarpeiden mukaan eikä sen perusteella, mistä kulloinkin rahaa saadaan.
"Mahdollisuus, ei velvollisuus"
Ministeri Heinonen korostaa, että kuntien osallistuminen liikennehankkeiden rahoitukseen on mahdollisuus, ei velvollisuus. Heinosen mukaan suunnitelmissa on, että kunnat voivat halutessaan tulla isojen väyläkohteiden yhdeksi rahoittajaksi.
- Kuntien mukanaolo perustuisi vapaaehtoisuuteen ja sopimuksiin. Valtion tarkoitus ei ole ryhtyä velvoittamaan kuntia osallistumaan rahoitukseen, Heinonen toteaa.
Vaikka jotkut kunnat ovatkin itse tarjoutuneet osallistumaan rahoitukseen, ministeriö ei ryhdy asettamaan hankkeita järjestykseen sen mukaan, miten innokkaasti alueen kunnat tarjoavat rahoitusta.
- Liikennetarpeet ja hankkeiden hyöty-kustannussuhde ovat jatkossakin ne tekijät, joiden perusteella liikenneverkkoa kehitetään, Heinonen painottaa.
STT- IKK
15.12.2000
