Ultraäänitutkimuksen haittoja etsitään
Suomessa on aloitettu laaja tutkimus, jolla pyritään selvittämään raskaudenaikaisten ultraäänitutkimusten mahdollisia haittoja.
Tähän asti vain ultraäänitutkimusten hyödyt ovat olleet tiedossa, sanoo tutkimuksen johtaja, lastenneurologian professori Matti Iivanainen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Jo pitkään on kuitenkin pohdittu, voisiko esimerkiksi tutkimuksesta aiheutuva lämpö aiheuttaa myös jotain haittaa lapsen kehitykselle.
Haittoina on Iivanaisen mukaan mainittu oppimisvaikeudet. Oppimishäiriöitä arvioidaan olevan 15 prosentilla koululaisista ja niistä puolet on vaikea-asteisia.
- Opettajat väittävät niiden lisääntyneen, mutta en ole kuitenkaan nähnyt yhtään tieteellistä tutkimusta väitteiden tueksi, sanoo Iivanainen.
Kysymys on avoin ja siihen haetaan vastausta nyt alkaneella tutkimuksella, josta ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo ensi vuoden lopulla, kertoo Iivanainen. Ultraäänitutkimuksia tehdään odottaville äideille rutiininomaisesti joskus jopa useita kertoja raskauden aikana.
Kyselykaavake herättänyt epäilyjä
Nyt kaikkiaan yli 8 000 lapsen vanhemmalle on lähetetty laaja kyselykaavake, jolla etsitään merkkejä oppimis- ja käytöshäiriöistä.
Kysymyksiä on pitkälti toistasataa ja osa niistä on hyvinkin arkaluonteisia. Niissä kysytään mm. lapsen sukupuolikäyttäytymisestä ja kastelusta. Kaavakkeen kysymykset ovat Iivanaisen mukaan herättäneet myös epäilyjä vastaanottajien keskuudessa.
- Keskiviikkona alkoi soittorumba, ja muutama äiti on jo sanonut, että kysymykset ovat sellaisia, etteivät he halua niihin vastata, sanoo Iivanainen.
Kaavaketta käytetty paljon
Kyselykaavake ei ole nimenomaan tätä tutkimusta varten laadittu, vaan siinä käytetään amerikkalaisen lastenpsykiatrin kehittämää ja yleisesti käytettyä kaavaketta. Suomen oloihin sen on muokannut lastenpsykiatri Fredrik Almqvist.
Muualla maailmassa kaavake on toiminut ihan hyvin, ja Suomessakin jo muutaman vuoden ajan, selvittää Iivanainen.
Hänen näkemyksensä mukaan kysymysten pitäisi toimia tässäkin tutkimuksessa. Saatekirjelmässä ei kuitenkaan ehkä osattu riittävästi korostaa sitä, että tutkimus perustuu ryhmävertailuihin eikä sinänsä yksittäisten lasten tietoihin. Kaikki eettisten toimikuntien, tietosuojaviranomaisten, ministeriön ja kouluviranomaisten luvat on hankittu.
Myös opettajilta kysytään
Kyselyn mukana lähetetään myös oma kaavake opettajan arviointia varten, joka täydentää vanhempien omaa arviointia.
Vanhemmat antavat luvan opettajan arviointia varten. Jos he kieltävät, opettaja ei arvioi. Siihenkin on varauduttu, että kaikki vanhemmat eivät anna opettajan vastata. Silloin tieto jää vajavaiseksi, mutta on kuitenkin parempi kuin ei mitään, sanoo Iivanainen.
Lapset ovat nyt 12-14-vuotiaita
Kaavakkeen ovat saaneet vuosina 1986-1988 HYKS:n Naistenklinikalla synnyttäneet äidit, joiden lapset ovat nyt 12-14-vuotiaita koululaisia.
Suurin osa näistä lapsista on altistunut ultraäänitutkimukselle ennen syntymäänsä. Vertailuryhmänä on runsas tuhat lasta, joiden äideille ei ultraäänitutkimusta ole tehty. Joukossa on myös lapsia, joiden äideille tehtiin odotusaikana useita ultraäänitutkimuksia.
Seuranta-aika on nyt riittävän pitkä, jotta esimerkiksi oppimisvaikeuden saadaan näkyviin. Näin saadaan sellaista tilastotietoa, jota ei tähän mennessä ole ollut mahdollista mistään saada, sanoo Iivanainen.
Jos vastausten perusteella löytyy selviä poikkeavuuksia, osa lapsista tutkitaan henkilökohtaisesti tarkemmin nykyaikaisin menetelmin.
Ultraäänitutkimuksella kuolleisuus väheni
Tutkimuksessa on mukana myös kolme gynekologia ja ultraääniasiantuntijaa, professori Pekka Ylöstalo, dosentti Olavi Karjalainen sekä tohtori Aulikki Saari-Kemppainen, jonka väitöstutkimus kymmenisen vuotta sitten perustui juuri tähän samaan aineistoon.
Saari-Kemppaisen tutkimus osoitti ultraäänitutkimuksen selvinä hyötyinä mm. pienten lasten kuolleisuuden vähenemisen, kun häiriöt huomattiin ajoissa.
STT-VT
15.12.2000
