Yksi kaksintaistelu syö kymmenkertaisesti Suomen puoluetuen
Suuressa maassa suuret vaalikulut
Silakat ovat pieniä joulukaloiksi. Pieniä ovat myös koti-Suomen vaalirahat ja matalalla vaaliavustuksille asetettu katto verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain hiljattain käytyjen vaalien ehdokaskohtaisiin satsauksiin.Suomessa viime toukokuussa voimaan tulleessa vaalirahoituslaissa määrätään jokainen kansanedustajaksi tai tämän varamieheksi, europarlamentaarikoksi tai varamieheksi sekä kunnallisvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu antamaan ilmoitus vaalirahoituksestaan.
Lisäksi presidentinvaaleissa ehdokkaan asettanut puolue tai valitsijayhdistys on velvollinen tekemään selvityksen kampanjan rahoittamisesta.
Ehdokkaan on Suomessa kerrottava kunnallisvaleissa keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa oikeusministeriölle, paljonko kampanjaan on käytetty omia varoja ja paljonko hankittu ulkopuolista rahoitusta.
Parilla tonnilla valtuustoon, puolella miljoonalla Brysseliin
Euro- ja presidentinvaaleissa on erikseen kerrottava kunkin 20 000 markkaa ylittävän lahjoituksen summa ja sen antaja. Eduskunta- ja kunnallisvaaleissa raja on 10 000 markkaa. Tueksi katsotaan niin raha, tavara, palvelu kuin muukin suoritus, ei kuitenkaan talkoo- ja vapaaehtoistyötä.
Koska laki koski ensimmäisen kerran vasta kunnallisvaaleissa valittuja, vertailutietoa ehdokkaiden keskimäärin kampanjoihinsa käyttämistä summista ei ole tiedossa. Joidenkin arvioiden mukaan summa liikkuisi 2 000 markan vaiheilla.
Uskottavan eduskuntavaalikampanjan on arvioitu - vaalipiiristä riippuen - maksavan vähintään 100 000 markkaa. Eurovaaleissa hulppeimpia summia sijoittaneet satsasivat hyvän matkaa yli 500 000 markkaa. Esimerkiksi Esko Ahon (kesk.) presidentinvaalikampanja maksoi virallisten tietojen mukaan runsaat yhdeksän miljoonaa markkaa.
Liittovaltion historian kallein kampanja?
Yhdysvalloissa käytiin kohutun presidentinvaalin yhteydessä ja osin sen varjossa myös kamppailua senaatin paikoista. Yksi näkyvä taisto oli istuvan presidentin Bill Clintonin puolison Hillary Rodham Clintonin kisa New Yorkissa republikaanista kilpakumppaniaan Rick Laziota vastaan.
New Yorkin kamppailukin oli kiihkeä, mutta sitä käytiinkin Amerikan malliin: rahaa säästelemättä. Lazio hävisi itse kisan, mutta päihitti demokraattisen kilpakumppaninsa rahankäytössä.
Itse asiassa New Yorkin kisa paikasta senaatissa oli osavaltion historian kallein, ehkä myös koko liittovaltion historian kallein.
"Vaatimattomat" 80 miljoonaa dollaria
Maanvyörymävoiton kuitannut Hillary Clinton kulutti kampanjaansa 29,5 miljoonaa dollaria eli hiukan runsaat 200 miljoonaa markkaa.
Lazio lähti kisaan "takamatkalta", tulihan hän paikkaamaan kisasta vetäytynyttä pormestari Rudolph Giuliania. Siitä huolimatta Lazio ehti polttaa kampanjaansa 32 miljoonaa dollaria eli 217 miljoonaa markkaa.
Clintonin ja Lazion kampanjakulut eivät kuitenkaan muodostaneet koko senaattorikisan pottia New Yorkissa. Giuliani ehti ennen luopumistaan kampanjoida noin 19 miljoonalla dollarilla eli runsaalla 129 miljoonalla markalla.
Kaiken kaikkiaan senaattorin paikkaan tähdännyt vaalisirkus maksoi siis New Yorkissa 80,5 miljoonaa dollaria. Suomen rahaksi muutettuna kyse on 547,4 miljoonasta markasta. Summa on yhdeksänkertainen Suomen tämänvuotiseen puoluetukeen verrattuna.
New Jerseyssa yhden ehdokkaan budjetti 62 miljoonaa
New Yorkin Lazion kampanjakustannukset eivät kuitenkaan olleet suinkaan maan suurimmat yksittäisen ehdokkaan vaalikulut.
New Jerseyssa demokraattien Jon Corzine pisti lähinnä omasta lompakostaan tuuleen hulppeat 62 miljoonaa dollaria eli 422 miljoonaa markkaa. Hänen republikaaninen vastustajansa Bob Franks yritti turhaan kammoitella vastaan kymmenen kertaa pienemmällä budjetilla.
New Yorkin edellinen kampanjabudjettien ennätys tehtailtiin vain kaksi vuotta sitten, jolloin republikaanien Al DŽamato hävisi 24,2 miljoonan dollarin kampanjallaan "vaivaisilla" 16,7 miljoonalla taalalla kampanjoineelle demokraattien Charles Schumerille.
Liittovaltion ennätystä puolestaan piti tätä ennen hallussaan California, missä kilpailevat ehdokkaat kuusi vuotta sitten kuluttivat kampanjoihinsa yhteensä runsaat 43 miljoonaa dollaria.
"Kampanjarahoitusta uusittava"
Vaalien jälkimaininkina Yhdysvalloissa mietitäänkin, mihin näin massiivinen kampanjointi johtaa tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Hillary Clintonin puhemies Howard Wolfson pitää sanomalehti New York Postissa "Big Applen" kampanjakustannuksia perusteena voimakkaalle kampanjarahoituksen uudistamiselle. Hän myös uskoo päämiehensä pyrkivän uudistuksiin asiassa.
Liittovaltion vaalikomission (Federal Election Comission, FEC) edustaja Sharon Snyder puolestaan ei pidä New Yorkin tai New Jerseyn suuria lukuja poikkeuksena vallitsevasta kehityksestä, vaan pikemminkin osoituksena kehityksen suunnasta koko liittovaltiossa.
- Kustannukset nousevat vaali toisensa jälkeen, hän sanoo New York Postissa.
ILPO KIURU
Washington
15.12.2000
