Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Integraatio Viron avainkysymyksiä



Virossa on vain runsaat 1,3 miljoonaa asukasta. Kuitenkin maassa on yli sata eri vähemmistö- ja kansallisuusryhmää.


Kun noin kolmannes kansasta ei puhu viroa äidinkielenään, eikä heistä suurin osa sitä edes osaa, on valtion yhtenäisyyden ja toimivan yhteiskunnan kannalta tärkeää saada kaikki Virossa asuvat ihmiset tuntemaan itsensä virolaisiksi, sanoo maan integraatiosäätiön johtaja Mati Luik.

Virossa on pelkästään venäjänkielistä asutusta ennen kaikkea maan koillisosassa Itä-Virumaalla sekä eräillä Tallinnan lähialueilla kuten Paldiskissa. Myös muutamissa Tallinnan eräissä kaupunginosissa asuu yksinomaan ihmisiä, jotka eivät viroa ymmärrä.

Kansalaisuusministeri Katrin Saks terävöittää vielä Luikin lausuntoa:
- Viime vuosina tehdyt tutkimukset näyttävät pelottavasti siltä, että Viroon on muodostumassa kaksi erikielistä ja valtion asioista eri mieltä olevaa yhteiskuntaa. Siksi raja-aidat erikielisten väestönosien välillä on nopeasti murrettava, hän painottaa.

Viron integraatiopolitiikan tavoitteena on saada kaikki ihmiset tuntemaan kuuluvansa virolaiseen yhteiskuntaan kaikilla elämän aloilla, Luik sanoo. Tämä ei merkitse heidän etnisen identiteettinsä muuttamista, vaan niiden esteiden poistamista, jotka estävät ei-virolaisten tasavertaisen osallistumisen virolaisen yhteiskunnan elämään ja päätöksentekoon.

- Me emme halua muuttaa virolaisia, ukrainalaisia tai ruotsalaisia virolaisiksi, vaan haluamme, että jokaisella ihmisen on Virossa hyvä, turvallista ja ystävällistä elää ja että he voivat olla varmoja omasta ja lastensa turvallisuudesta, Luik painottaa.


Seitsemän vuoden ohjelma

Virossa on laadittu valtiollinen kehitysohjelma vuosille 2000-2007. Sen toteutuessa ei-virolaiset tulevat toimeen myös viron kielellä, yhteiskunnasta on muodostunut valtiolle lojaalinen yhteiskunta, kansallisuutta vailla olevien ihmisten lukumäärä vähentynyt ja ihmisten talous parantunut siten, että ihmiset voivat liikkua yhteiskunnassa rodullisesta ja kielellisestä taustastaan riippumatta.

- Nämä ovat suuria vaatimuksia, mutta virolaisen yhteiskunnan pitää kehittyä tähän suuntaan. Ennakkoluulot ja epäilyt puolin ja toisin on saatava pois, Luik sanoo.

Viron kieli on Luikin mukaan ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä.

- Tavoitteemme on, että jokainen peruskoulun lopettanut on yhteiskuntakelpoinen ja hallitsee viroa siinä määrin kuin hän jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja työssään tarvitsee.

Mutta viron kielen oppimisen lisäksi on kansallisille ja kielellisille vähemmistöille taattava mahdollisuudet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen.

Myös aikuiset ei-virolaiset on saatava kieliopintojen pariin sekä myös osallistumaan Viron yhteiskunnalliseen elämään. He eivät saa missään vaiheessa tuntea itseään syrjäytyneiksi, Luik tähdentää.


Kansainvälistä tukea

Viron valtiolle laajan integraatio-ohjelman läpivieminen olisi taloudellisesti rankka asia. Sen tärkeyden ovat ymmärtäneet myös kansainväliset kehitysohjelmat, jotka ovat toteutuksessa mukana.

EU:n Phare-rahasto on jo useita vuosia tukenut viron kielen opiskeluja. Aiemmin aikuisten opiskelua yritettiin kannustaa rahapalkkioin sekä opettajia kouluttamalla.

Opettajien koulutus on ollut erityisesti Itä-Virossa tärkeää, sillä alueen asukkaat ovat lähes kaikki venäjänkielisiä. Muutamissa kouluissa eivät niiden viron kielen opettajat ole itsekään hallinneet opetuskieltä, ja tosiasia on, että osa heistä ei vieläkään kykene kommunikoimaan opetuskielellään.

Mittava työ oli myös 17 uuden vironkielisen oppikirjan valmistuminen venäjänkielisen väestön tarpeisiin. Sarja on tarkoitettu opettajien käyttöön kaikilla kouluasteilla aina aapisesta aikuiskoulutukseen asti.

Samalla on kielikoulutusta asteittain siirretty aikuisväestöstä koululaisiin ja samalla parannettu koulujen opetusvälineistöä.

Seuraavalle kolmelle vuodelle on Phare-rahoja luvassa 49 miljoonaa kruunua eli noin 19 miljoonaa markkaa.

Myös Pohjoismaat ovat omalla kehitysohjelmallaan ja yhdessä YK:n kanssa järjestäneet parin vuoden aikana 140 erilaista tapahtumaa nuorisoleireistä erilaisiin kulttuuritapahtumiin.

Parhaillaan olemme alkamassa yhdessä suomalaisten ja kanadalaisten kanssa laajaa kielikylpyohjelmaa, Luik kertoo. Hän painottaa, että kaikessa on pidettävä mielessä, että asenteet muodostuvat ihmisille hyvin nuorina:

- Siksi ruohonjuuritasoa ei saa unohtaa, oli kysymys sitten nuorille tarkoitetuista viron- ja venäjänkielisistä julkaisuista tai vaikkapa eri ryhmille suunnatuista erityistapahtumista. Esimerkkinä vaikka kurssi "Valtionkielen opettaminen venäjänkielisille poliisikoululaisille".

STT-RAIMO HEINONEN -VT
15.12.2000


Ulkomaat -sivulle