Ajan suunnassa lyhyesti
Ilmastonmuutos ei hetkauta Länsi-Euroopassa
Länsieurooppalaiset tulevat selviytymään hyvin seuraavan 50 vuoden kuluessa odotettavissa olevasta ilmaston lämpenemisestä, jos perjantaina julkaistu tutkimus pitää paikkansa
Tutkimuksessa selvitettiin 65-74-vuotiaiden kuolleisuutta seitsemällä eri alueella: Etelä- ja Pohjois-Suomessa, Lounais-Saksassa, Hollannissa, Lontoossa, Pohjois-Italiassa ja Ateenassa.
Selvityksen mukaan helteestä johtuvat kuolemat eivät merkittävästi lisääntyneet edes lämpimissä maissa silloin kun sää oli erityisen kuuma. Sen sijaan kylmyys lisäsi kaikilla alueilla kuolemien määrää.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journal -lehdessä ja sen tekivät brittiläisen Queen Mary Collegen tutkijat. Tutkimus perustui olettamukseen, että maapallon lämpötila nousee kaksi astetta tulevien viiden vuosikymmenen aikana fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
Olettamus perustuu YK:n ilmastotutkijoiden aiempaan selvitykseen, jonka mukaan maapallon keskilämpötila nousee yhdestä viiteen asteeseen tulevan vuosisadan aikana. Tämä merkitsisi samalla sitä, että meriveden pinta nousisi pahimmillaan jopa liki metrin napajäätiköiden sulaessa.
Tutkimus: Hullun lehmän tauti voi tarttua verensiirrossa
Perjantaina julkaistun alustavan tutkimuksen mukaan hullun lehmän ihmiseen tarttuva muoto, Creutzfeldt-Jakobin tauti, voi siirtyä ihmisestä toiseen verensiirrossa.
The Lancet -nimisessä brittijulkaisussa tiedemiehet toteavat, että alustavia viitteitä verensiirron osuudesta taudin leviämiseen on olemassa. Lehti ei kuitenkaan lähde arvioimaan, moniko tautiin sairastunut olisi saanut tartunnan verensiirrossa.
Tiedemiehet epäilevät nyt verensiirtojen turvallisuutta, sillä taudinaiheuttaja voi heidän mukaansa siirtyä ihmisestä toiseen, vaikka veri olisi aiemmissa tutkimuksessa osoittautunut puhtaaksi.
Hullun lehmän taudin ihmisessä esiintyvä muoto johtuu villintyneistä proteiineista, jotka saavat aivoissa aikaan sienimäisiä reikiä. Tauti johtaa pitkän ajan kuluessa kuolemaan, sillä parantavaa hoitoa sairauteen ei ole keksitty.
Tutkija selvitti, miksi itseään ei voi kutittaa
Yksi ihmiskunnan ikiaikaisista arvoituksista on jälleen selvitetty. Brittiläinen neurologi Sarah-Jayne Blakemore Lontoon University Collegesta selvitti tutkimuksessaan, miksi ihminen ei voi kutittaa itseään.
BBC kertoi tiistaina, että Blakemoren vapaaehtoisten avulla tekemässä tutkimuksessa selvisi ihmisaivoissa olevan suodatinmekanismi, joka estää itseaiheutetun kutiamisen.
Kun koehenkilöä kutitti joku muu, toiminta kiihtyi siinä aivojen osassa, joka käsittelee kosketusaistimuksia ja hyvänolontunnetta. Itse itseä kutitettaessa taas pikkuaivot aktivoituivat ja estivät toiminnan muilla aivojen alueilla.
Mekanismia selitettiin evoluutiobiologialla: ihmisaivojen täytyy erottaa aistimusten tulvasta se, mikä on tärkeää. Luonto on siis katsonut, että itseaiheutetun kutinan huomaaminen on epäolennaista.
Mobiliasta bussimuseo
Auto- ja tiemuseo Mobilia ryhtyy kokoamaan ja esittelemään suomalaisen linja-autoilun historiaa. Kangasalla toimiva museo on solminut asiaa koskevan yhteistyösopimuksen Linja-autoliiton kanssa.
Näyttelytoiminnassa yhteistyö näkyy ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin suomalaista linja-autotuotantoa on esillä Mobilian Made in Finland -näyttelyssä.
Jätevesien kemikaalit aiheuttavat kaloille hormonimuutoksia
Suomen ympäristökeskus osallistuu kansainväliseen EU-hankkeeseen, jonka alustavat tutkimustulokset osoittavat, että jätevesissä altistetuilla kaloilla on selviä sukusolu- ja hormonimuutoksia.
Tutkituissa puhdistetuissa jätevesissä on havaittu estrogeenien tavoin vaikuttavia aineita. Tällä hetkellä ei vielä varmuudella pystytä sanomaan, miten jätevedet vaikuttavat kaloihin laimentuessaan vesistöissä.
Laboratoriotesteissä on havaittu, myös luonnollisten puuperäisten aineiden kuten kasvisterolien aiheuttavan kaloille lisääntymishäiriöitä ja sukupuolijakauman vinoutumista. Häiriövaikutus siirtyy emokalojen mädin DNA:n välityksellä seuraaviin sukupolviin.
Kyseinen EU-hanke tuottaa vertailumateriaalia eri maiden jätevesien puhdistusmenetelmistä ja puhdistustehosta. Hankkeessa kartoitetaan eri Euroopan maiden kunnallisissa ja teollisuusjätevesissä mahdollisesti esiintyviä, eläinten lisääntymistä häiritseviä kemikaaleja.
Tähän mennessä on jätevesistä määritetty luonnollisia ja synteettisiä estrogeeneja, nonyylifenoleita ja nonyylifenolietoksylaatteja. Etoksylaatteja käytetään etenkin teollisuuden pesu- ja puhdistusaineissa. Estrogeeneja ja sen johdannaisia joutuu jätevesiin virtsan mukana.
Saatujen tulosten perusteella ei pystytä vielä arvioimaan osoitettujen muutosten ekologista merkitystä. Ongelmakenttä on hyvin laaja, joten kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan tästä aiheesta vielä paljon.
Kolmivuotiseen EU-hankkeeseen osallistuvat Suomen lisäksi Englanti, Hollanti, Ruotsi, Norja, Sveitsi ja osittain Ranska. Tutkimus alkoi toukokuussa 1999 ja päättyy vuonna 2001. EU-hankkeen Suomen osuudessa on tutkimuskohteena kolme jätevedenpuhdistamoa.
Suomi osallistuu muutenkin aktiivisesti alan laajaan kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti EU:ssa ja OECD:ssä. Euroopan komissio on julkaissut asiasta strategian, joka tähtää muun muassa epäiltyjen aineiden luettelon nopeaan julkaisemiseen.
Turun historiallinen keskusta tutkitaan ja rakennetaan
Turun maakuntamuseo aloittaa syksyn aikana kaupunkiarkeologiset kaivaukset Turun vanhassa keskustassa ennen alueelle suunniteltujen kerrostalojen rakentamista. Tutkimuskohde sijaitsee keskiaikaisen kaupungin Luostarinkorttelissa, nykyisin Rettigin rinteenä tunnetulla alueella.
Skanska Länsi Suomi Oy rakentaa Hämeenkatu 24-26 tontille kaksi uutta kerrostaloa sekä saneeraa yhdeksän säilytettäväksi määrättyä arvokasta rakennusta. Kerrostaloihin tulee asuntoja ja saneerattaviin rakennuksiin liike- ja toimistotiloja.
Turun maakuntamuseon arvion mukaan alueen vanhimmat kerrokset todennäköisesti 1400-luvulta. Kaivauksilla saataneen uutta tietoa mm. Turun vanhasta asutuksesta, rakennuksista ja arkipäivän elämästä.
Kaivaukset jatkuvat ensi vuoteen ja säilytettävät rakennukset saneerataan samoin ensi vuonna. Myös uudisrakentaminen alkaa todennäköisesti jo silloin maaperätutkimusten valmistuttua. Skanska rahoittaa kaivaukset.
Koonnut: IA
15.9.2000
