Vahvaa kasvua Suomessa ja päämarkkinoilla
Etla nosti kasvuennusteensa 6,0 prosenttiin
Suomen talouskasvu on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan tänä ja ensi vuonna selvästi nopeampaa kuin tähän mennessä on arvioitu.Etla nosti torstaina kuluvan vuoden kasvuennustettaan 0,7 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna Etla odottaa bruttokansantuotteen kasvavan 0,3 prosenttiyksikköä nopeammin kuin aiemmin arvioitiin.
Kokonaistuotanto kasvaa Etlan uuden ennusteen mukaan tänä vuonna 6,0 prosenttia ja ensi vuonna 4,6 prosenttia.
Etlan kasvuennuste on korkein tähän mennessä julkistetuista arvioista. Valtiovarainministeriö ennusti budjetin talouskatsauksessa kokonaistuotannon kasvuksi tänä vuonna 5,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia.
Ennätyksiä hipovan talouskasvun vauhdittajina ovat Etlan mukaan kotimaisen kysynnän vahva kehitys ja kansainvälisen talouden noususuhdanteen vahvistuminen.
Vaikka öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaation tänä vuonna 3,0 prosenttiin, laskee kuluttajahintojen nousuvauhti ennusteen mukaan ensi vuonna 1,8 prosenttiin.
Euroopan unionin kokonaistuotannon Etla ennustaa kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia.
Euroalueen inflaation Etla laskee nousevan tänä vuonna noin 2,1 prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Koko EU:n inflaatioksi Etla ennakoi tänä vuonna 2,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
Yhdysvaltain kokonaistuotanto kasvaa Etlan arvion mukaan tänä vuonna 5,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu "pehmeästi" 3,2 prosenttiin,ennusti Etla.
- Yhdysvaltain kasvun hidastuminen on ennen pitkää väistämätöntä talouden epätasapainojen vuoksi. Sen arvioidaan olevan asteittaista, mutta myös jyrkempi reaktio on mahdollinen, todetaan Etlan katsauksessa.
Vahva kasvu nostaa korkoja
Hyvässä taloudellisessa tilanteessa korkojen nousu jatkuu Etlan mukaan tänä ja ensi vuonna. Markkinat arvioivat kolmen kuukauden euriborin kohoavan vuoden lopulla noin 5,2 prosenttiin.
EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkonsa vuoden aikana 4,75 prosenttiin. Seuraava nosto tapahtunee marraskuussa, ennakoi Etla.
Ensi vuodelle arvioidaan katsauksen mukaan ajoittuvan vielä yhden 0,25 prosenttiyksikön suuruinen EKP:n ohjauskoron nosto. Tämän jälkeen ohjauskorko katsauksen mukaan vakiintuu.
Etla ennakoi siten EKP:n ohjauskoron huipuksi tässä korkeasuhdanteessa 5,00 prosenttia. Alimmillaan ohjauskorko oli vuosi sitten keväällä 2,50 prosenttia.
Koko tänä vuonna pankkien välisten rahamarkkinoiden kolmen kuukauden korko nousee katsauksen mukaan 3,0 prosentista 4,4 prosenttiin. Ensi vuonna Etla arvioi kolmen kuukauden euriborin olevan keskimäärin 5,3 prosenttia.
Vienti vetää vauhdilla - kotona kulutetaan
Suomen vienti on kovassa kasvussa, ja hyvä kansainvälinen kysyntä vetää vientiä ripeään nousuun. Koko tänä vuonna vienti kasvaa katsauksen mukaan lähes 11 prosenttia ja vientihinnat kohoavat suhdannenousun vetäminä 5 prosenttia.
Ensi vuonna kysyntä pysyy hyvänä, mutta kapasiteettipula jarruttaa viennin kasvua, joka Etlan mukaan hidastuu 7,4 prosenttiin.
Nousukausi kasvattaa investointeja sekä tänä että ensi vuonna ja yksityisen kulutuksen kasvu vauhdittuu 3,9 prosenttiin. Kulutus kasvaa ensi vuonna yhtä nopeasti. Tänä vuonna 10 prosenttia kasvavan teollisuustuotannon kasvu hidastuu ensi vuonna kapasiteettirajoitusten vuoksi 7 prosenttiin.
Työttömyysaste alenee Etlan mukaan hitaasti. Tänä vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan10,2 prosentista 9,7 prosenttiin.
Ensi vuonna Etla arvioi työttömyysasteeksi keskimäärin 8,9 prosenttia. Työllisyyttä lisäävät eniten yksityinen palvelusektori ja rakentaminen.
Verotuksen kevennys perusteltu
Hallituksen esittämä 6,4 miljardin markan tuloverotuksen keventäminen on Etlan mukaan perusteltua, koska julkisen talouden tila on hyvä, ja kireä tuloverotus ja verokiila ovat merkittävä este työllistymiselle.
Kevennys vastaa Etlan mukaan noin 3 prosentin palkankorotusta entisillä veroasteikoilla.
Etla korostaa palkkamalttia, joka sen mukaan parantaisi työllisyyttä. Veronkevennysten ansiosta ansioiden nousu voisi Etlan mukaan olla ennustettua pienempääkin.
Uusista sopimuskorotuksista pidättymällä inflaatio saataisiin vajaan kahden prosentin sijasta yhteen prosenttiin ja työttömyysaste 8,9 prosentista 8,4 prosenttiin, laskee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
STT-MH
15.9.2000
