Veli-Pekka Kaivola: EU-tiedossa pyrittävä avoimuuteen

Eurooppa-tiedotus toiminut jo seitsemän vuotta

EU-aluetiedottaja Veli-Pekka Kaivola Helsingin Lasipalatsin toimipisteestä kertoo asiakaskontakteja olevan Helsingissä 1100-1300 kuukaudessa.

Eurooppa-tiedotus on osa valtionhallinnon EU-tiedotustoimintaa. Se on ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston alainen, itsenäinen yksikkö, jolla on 19 maakunnallista aluepalvelua.

Eurooppa-tiedotuksen lähtökohtana on kansallinen näkökulma ja tavoitteena tarjota monipuolista lähdeaineistoa. Olennainen osa Eurooppa-tiedotuksen toimintaa ovat aluetiedottajat, jotka kiertävät maakunnissa luennoimassa, osallistuvat EU-aiheisiin tilaisuuksiin ja päivystävät tiedotuspisteissä.

Eurooppa-tiedotus toimii maakuntakirjastoissa lukuunottamatta Uudenmaan ja Ahvenanmaan omia toimipisteitä.

Tiedon tarve suuri

Eurooppa-tiedotus aloitti toimintansa maaliskuussa 1993 ja kansalaispalvelun ensimmäinen toimipiste avattiin Helsinkiin samana vuonna. Silloin tietoa kaivattiin EU-kansanäänestystä varten.

Suomen EU:n liittymisen jälkeen kiinnostusta herättävät etenkin ajankohtaiset asiat, joskin perustietoakin halutaan.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan aluetiedottaja Veli-Pekka Kaivola kertoo, että tietoa kysytään paljon.

- Tiedon tarve on suuri. Meillä on asiakaskontakteja 1100-1300 kuukaudessa. Palvelujen maksuttomuus on suuri etu.

EU-tiedotukselle on tyypillistä materiaalin runsaus ja jatkuva päivitystarve.

- Toimintamuotoja ovat luennot ja EU-tiedon välittäminen ja tuottaminen. Osa on komission materiaalia, osan tuottaa UM:n Eurooppa-tiedotus yksikkö. Kaivola painottaa, että Eurooppa-tiedotus on asioiden näkökantojen suhteen neutraali.

- Tämä on puolueeton taho, asioihin ei oteta kantaa. Meillä on kaikenlaista materiaalia, puolueettoman lisäksi myös EU:ta vastustavaa,että puoltavaa. Uusia julkaisuja tulee koko ajan, Kaivola toteaa.

Tavoitteena avoin tiedonsaanti

Viime aikoina julkisuudessa on puitu EU:n virallisen tiedotuspolitiikan avoimuutta hyvinkin arvovaltaisella tasolla. Unionissa on perinteisesti painotettu asioiden käsittelyä paikallistasolla.

Kansalaiset ovat EU-maissa kaivanneet vapaata tiedonsaantia ja EU:n hallintokulttuuria on kritisoitu jopa asioiden salailusta. Eurooppa-tiedotuksen yksi peruspäämääristä on pyrkimys avoimuuteen.

Periaatteena on, että tiedottamisen tulee olla avointa ja tapahtua lähellä kansalaisia, alueellisesti tasavertaiselta pohjalta.

- Virallinen pyrkimys on ollut julkisuuteen ja suurempaan avoimuuteen. Direktiivit, sopimukset ja julkilausumat ovat kaikki saatavilla, Kaivola sanoo.

Monenlaista tietoa

Eurooppa-tiedotuksesta löytyy kattava materiaali yleistä tietoa EU:n organisaatiosta, rakenteista ja hallintomenettelystä. Se pystyy palvelemaan monenlaisia tarpeita, mutta yksityiskohtaisia tietoja kaipaava voi löytää tarvitsemansa tiedon muiden tahojen kautta.

Tällöinkin Eurooppa-tiedotus toimii usein hyvänä kanavana tiedonsaannissa. Kaivolan mukaan Eurooppa-tiedotuksen tehtävänä on myös "ohjata tiedon lähteille."

Kansalaiset kyselevät monipuolisesti eri aihealueista. Luonnollisesti kiinnostus euroa kohtaan lisääntyy, mutta tietoa halutaan paljon muustakin.

- Yleistietoa kaivataan. Ajankohtaisuudet kiinnostavat ihmisiä. Kysytään esimerkiksi EU:n laajentumisesta, Kaivola kertoo.

- Kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi päättyi, kyseltiin, miten jakso meni ja miten Suomi hoiti puheenjohtajuuden tuomat velvoitteet, hän jatkaa.

Maanlaajuisesti kysytyimpiä asioita vuonna 1999 olivat yleistiedon ohella muun muassa Emu ja euro, rahoituslähteet, Agenda 2000 ja opiskelu EU-maissa. Lisäksi kyseltiin säädöksistä ja oikeuskysymyksistä, työnhausta ja työllisyyspolitiikasta, ympäristöpolitiikasta ja EU:n ohjelmista ja sosiaalipolitiikasta.

Kaivolan mukaan tietoja haetaan paljon erilaisiin tutkimustöihin.
- Suurimmat kävijäryhmät ovat opiskelijat ja opettajat. Toimeksiannosta haemme hyvinkin tarkkoja tietoja, lähes kaikki on löydettävissä, Kaivola toteaa.

Eurosta kysellään paljon

Kaivola kertoo, että viime aikoina tiedustelut ovat koskeneet yhä enemmän tulevaa eurorahaa. Hänen mukaansa informaatiota tullaan vähitellen lisäämään myös Eurooppa-tiedotuksen taholta.

- Ihmiset kyselevät konkreettisia asioita, kuten, miten rahanvaihto tapahtuu ja milloin markka poistuu.

- Eurosta on vastikään tullut paljon materiaalia. Ensi vuodenvaihteessa keskitytään tiedottamisessa euroon.

- Emme kuitenkaan mainosta hirveästi. Välillä olemme jalkautuneet kadulle ja esimerkiksi Helsingissä Eurooppa-tiedotuksella oli euro-aiheinen kampanjaviikko, Kaivola kertoo.

Nettipalvelut lisääntyvät

Tiedonhaun siirtyessä yhä enemmän internetiin myös erilaisten tietopalveluiden on sähköistettävä toimintojaan. Eurooppa-tiedotuksen nettisivuilla on pyritty selkeyteen, mutta Kaivolan mukaan ongelmia aiheuttaa valtava tiedon määrä.

- Pyrimme siihen, että julkaisut olisivat myös netissä. Nyt sieltä löytyy mm. perusopas ja joitakin sopimuksia. Meillä on erityinen nettityöryhmä kehittämässä verkkopalveluja.

- Linkkien kautta on mahdollisuus päästä muihin kyseistä asiaa koskeviin sivustoihin. Tietoa saa vaikka maataloudesta ja HVK-2000:n etenemisestä.

Eurooppa-tiedotus palvelee kansalaisia laajasti ja maksutta. Ministeriön hallinnoima palvelu on kattava ja kaikkien käytössä, mutta tämänkaltaisten palvelujen käytöstä ei useinkaan tiedetä tarpeeksi. Veli-Pekka Kaivola on suhteellisen tyytyväinen organisaation tunnettavuuteen.

- Viimeisten tiedustelujen perusteella kolmasosa tuntee Eurooppa-tiedotuksen. Mielestäni se on kohtuullisen hyvin, Kaivola toteaa.

MIKKO LAITINEN
15.9.2000

Kotimaa -sivulle