Ampuma-aselain uudistus etenee
Hallitus päätti torstaina esityksestä ampuma-aselain muuttamisesta. Säädösten on määrä tulla voimaan vuoden 2001 alussa. Esityksen mukaan erityisen vaarallisia ampuma-aseita ja yli viittä asetta koskevat säilytyssäännökset tiukkenevat.
Lakiesityksen mukaan niiden luvanhaltijoiden, joilla on
hallussaan erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yhteensä
enemmän kuin viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla
kertatulella toimivaa kivääriä tai muuta ampuma-asetta, olisi
hankittava kahden vuoden sisällä ampuma-aseille
sisäasiainministeriön hyväksymä lukittu turvakaappi tai saatava
sijaintipaikan poliisilaitokselta hyväksyntä muulle säilytystilalle.
Asianmukainen turvakaappi maksaa noin 3 000 markkaa.
Tiukennetut säilytyssäännökset koskevat vajaata 5 000
luvanhaltijaa.
Voimassa oleva ampuma-aselaki edellyttää, että kaikki
ampuma-aseet on säilytettävä lukitussa paikassa tai muuten
lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluva aseen
osa säilytetään erillään.
Asevarkaudet vähentyneet
Vuonna 1998 voimaan tulleet
säilytyssäännökset ovat vähentäneet asevarkauksia. Vuonna
1997 poliisin tietoon tuli 1 153 asevarkautta, vuonna 1999
enää 820.
Rikolliset hankkivat aseensa pääasiassa anastamalla
niitä yksityisasunnoista sekä ase-elinkeinonharjoittajien liike- ja
varastotiloista. Luvallisten aseiden turvallinen säilytys on
tehokkain tapa torjua asevarkauksia.
Ampuma-aselain muutosesityksessä ehdotetaan, että
yhteisöille ja säätiöille annettaisiin myös oikeus hankkia aseen
hallussapitolupa.
Poliisilaitoksen olisi hyväksyttävä yhteisön ja
säätiön aseiden säilytystilat sekä niiden asevastuuhenkilöt
ennen hankkimisluvan antamista.
Nykyisin ampuma-aseita omistavat yhteisöt ja säätiöt, kuten
museot ja ampumaseurat joutuvat hakemaan luvat aseisiinsa
esimerkiksi museon johtajan tai ampumaseuran puheenjohtajan
nimiin. Tästä keinotekoisesta järjestelystä olisi ampuma-aselain
muutoksella tarkoitus luopua.
Kaasusumuttimen lupamenettelyä yksinkertaistetaan
Lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi
kaasusumutinlupa. Nykyisin kaasusumutin rinnastetaan
ampuma-aseisiin, vaikka se eroaa vaarallisuudeltaan
huomattavasti aseista. Uusi lupamenettely olisi yksivaiheinen.
Yksityisten henkilöiden ohella myös yhteisöt, kuten ravintolat
ja vartioimisliikkeet voisivat hakea poliisilaitokselta
kaasusumutinlupaa.
Luvan voimassaolon aikana luvanhaltija voisi vaihtaa esimerkiksi
tyhjäksi käytetyn tai sisällöltään vanhentuneen sumuttimen
uuteen ilman uutta lupamenettelyä.
Lupa myönnettäisiin
edelleen enintään viideksi vuodeksi, pääasiassa
henkilökohtaisen koskemattomuuden ja omaisuuden
suojelemiseksi.
Ampuma-aselakiin esitetään lisättäväksi uusi pykälä, joka
velvoittaisi esittämään poliisilaitokselle tarkastettavaksi
pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja
pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa 30 päivän
kuluessa esineiden siirrosta tai tuonnista Suomeen.
EU-maissa
on esiintynyt lukuisia tapauksia, joissa tarkoituksellisesti
huonosti suoritettua deaktivointia on käytetty keinona hankkia
ampuma-aseita laittomaan käyttöön.
Kaupallinen ampumaratatoiminta ja asekoulutus luvanvaraiseksi
Ampuma-aselain muutosesityksessä ehdotetaan, että myös
kaupallinen ampumaratatoiminta ja ampuma-aseiden
käyttökoulutus tulisivat luvanvaraiseksi toiminnaksi, jota poliisin
tulisi säännöllisesti valvoa.
Nykyisten elinkeinonharjoittajien
tulisi hakea toiminnan harjoittamiseen oikeuttava lupa vuoden
kuluessa lain voimaantulosta sisäasiainministeriöltä.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että sisäasiainministeriön
poliisiosaston yhteyteen perustettaisiin vuoden 2001 alkaen
asehallintoyksikkö.
Sille siirrettäisiin lääninhallituksille nykyisin
kuuluvat ampuma-aseisiin liittyvät lupatehtävät. Lisäksi se
hoitaisi nykyisinkin sisäasiainministeriön vastuulla olevat
ampuma-aseiden kaupallista tuontia, vientiä, kauttakuljetusta
sekä siirtoa Suomesta ja Suomeen koskevat luvat.
Lupa-asioiden keskittämisellä asehallintoyksikölle on tarkoitus
yhtenäistää lupakäytäntöä, tehostaa valvontaa, nopeuttaa
lupa-asioiden käsittelyä ja lisätä aseasiantuntemusta.
Yksikössä työskentelisi noin 11 henkilöä.
Asehallintoyksikön yhteyteen esitetään perustettavaksi
ampuma-aselautakunta, joka toimisi asealan sidosryhmien ja
viranomaisten yhteistyöelimenä. Sen tehtävänä olisi mm. antaa
lausuntoja ampuma-aselain soveltamisalaan liittyvistä asioista.
Ns. uudelleenrekisteröintiä koskevat säännökset eivät sisälly
ampuma-aselain muutokseen eli ennen 1.3.1998 myönnettyjä
pahvisia lupatodistuksia ei vaihdeta uusiin lupakortteihin.
Uudelleenrekisteröinti olisi maksanut yli kymmenen miljoonaa
markkaa, joten sisäasiainministeriö päätti toistaiseksi luopua
hankkeesta. Vanhoja lupatodistuksia arvioidaan olevan noin
800 000 kappaletta.
IA
15.9.2000
Politiikka -sivulle
|