Kuntien tulevaisuusbarometri 2017:
Nettikansa, nuoret ja eläkeläiset lisäävät vaikutusvaltaansa kunnissa
Kuntien yhteistyöelimet, tietoverkkokäyttäjät, eläkeläiset ja nuoret lisäävät eniten vaikutusvaltaansa kuntien asioihin vuoteen 2017 mennessä, kertoo torstaina julkistettu tulevaisuusbarometri.Pitkällä aikavälillä ikäihmisten arvioidaan olevan merkittävin kunnan toimintaa ohjaava kuntalaisryhmä. Puoluejärjestöt, maataloustuottajat sekä ammattiyhdistykset tulevat arvioiden mukaan menettämään eniten vaikutusvaltaansa.
Kuntien lukumäärän arvioidaan selvästi vähenevän. Vuonna 2017 arvioidaan olevan 322 kuntaa. Kuntaliitokset toteutuisivat pääasiassa vuoden 2005 jälkeen
Yli puolet vastaajista pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa syntyisi kunta-alliansseja, joissa kaksi tai useampia kuntia yhdistäisi taloutensa, mutta säilyttäisi itsenäisyytensä.
Kuntien seutuyhteistyön arvioidaan edelleen syvenevän. Luottamushenkilöiden toimintaan laajeneva seutuistuminen heijastuu yli kuntarajojen tapahtuvana verkottumisena sekä ylikunnallisina päämäärinä. Seutukunnille voitaneen määrätä lakisääteisiä tehtäviä.
Kuntaliiton kokoamassa kunta-alan tulevaisuusbarometrissä kunta-asiantuntijat ja kuntajohto arvioivat kuntademokratian ja kuntajohtamisen tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2017 saakka.
Julkisuuden merkitys korostuu
Äänestysaktiivisuuden arvioidaan pysyvän noin 60 prosentissa. Äänestysaktiivisuuden suhteellisen alhaisuus ei kuitenkaan merkitse ihmisten vieraantumista.
Suoran osallistumisen uskotaan lisääntyvän ja samalla saavan lisää vaikuttavuutta. Osallistuminen puoluetoimintaan menettää tulevaisuudessa eniten merkitystään.
Ihmisten osallistuminen muuttuu ennakoivammaksi. Yhä merkittävämmiksi tulevat asioiden saattaminen julkiseen keskusteluun, valmistelun seuranta ja siihen vaikuttaminen sekä kansalaisaloitteet vaikuttamisen kanavana.
Suurehkoissa yli 20 000 asukkaan kunnissa asian nostamista julkiseen keskusteluun pidetään jo nyt kaikkein käytetyimpänä suoran vaikuttamisen kanavana.
Yhteydenotto kunnan viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin on tulevaisuudessakin julkisen keskustelun jälkeen toiseksi keskeisin vaikuttamisväylä.
Tiedotusvälineet säilyvät tietoverkkoviestinnän lisääntymisestä huolimatta merkittävinä paikallisina mielipidevaikuttajina.
Sekä suoran vaikuttamisen ryhmät että tiedotusvälineet kuuluvat siihen verkostoon, jossa sekä poliittinen että ammatillinen johto tulevaisuudessa toimivat.
Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun liittyy osin siihen, että sekä ammatillisen että erityisesti poliittisen johdon arvioidaan tulevaisuudessa suhtautuvan aktiivisemmin tiedotusvälinejulkisuuteen.
Asioista käytävä keskustelu tapahtuu tyypillisimmin paikallisten tiedotusvälineiden välityksellä.
Mediaosaaminen ja toiminnan arviointikyky keskeisiä taitoja
Henkilökohtaiset verkostot, tiedotusvälineosaaminen sekä toiminnan arviointikyky ovat tulevaisuudessa muodollista valta-asemaa merkittävämpiä vaikutuskeinoja sekä kunnan viranhaltijoille että luottamushenkilöille.
Päättäjien mahdollisuus turvautua muodolliseen valta-asemaan, sääntöihin ja määräyksiin jää yhä vähäisemmäksi.
Poliittisen johdon vahvuutena ovat mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin sekä mediaosaaminen. Kunnan ammatillisen johdon vahvuutena ovat henkilökohtaiset verkostot.
Molempien arvioidaan tekevän yhteistyötä myös suoran vaikuttamisen toimijoiden kanssa.
Tulevaisuuslautakunnat visioimaan
Kunnan päätöksenteko-organisaatiossa vallinnut kehitys, jossa vallankäytön on arvioitu siirtyneen luottamushenkilöiltä viranhaltijoille, pysähtyy.
- Samalla poliittisten ja ammatillisten toimijoiden toimintatavoissa ja vaikutusvallan perusteissa olevat erot kaventuvat, barometrissä arvioidaan.
Kunnanhallituksen painoarvon arvioidaan hieman pienenevän ja valtuuston vastaavasti lisääntyvän. Tällä hetkellä kunnanhallituksella arvioidaan olevan vähemmän vastuuta kuin valtaa, kunnanvaltuustoilla taas vastuu on valtaa suurempi.
Päätöksentekoon osallistuvien tulevassa johtamisotteessa heijastuvat sekä visionäärisen johtamisen että verkostojohtamisen vaatimukset.
Suunnitelmien rinnalle nousee luova tulevaisuuden visiointi. Yli 80 prosenttia vastaajista pitää mahdollisena, että jotkut kunnat perustaisivat pitkän aikavälin tarkastelua tukemaan tulevaisuuslautakunnan.
Kuntajohtajan työssä keskeisiksi nousevat yhteistyöverkostot, henkilöstöjohtaminen ja elinkeinopolitiikka.
Toiminnan arviointi nähdään tulevaisuudessa merkittävänä ohjaamisen ja vaikuttamisen työkaluna. Mahdollisuutta osallistua arviointiin pidetäänkin yhtenä vaikutusvallan perustana.
Subjektiivisia oikeuksia kavennetaan
Kuntien itsenäisyys ja mahdollisuus ohjata omaa toimintaansa lisääntyy pääasiassa kuntien omien taloudellisten, materiaalisten ja henkisten resurssien vahvistumisen ansiosta.
Ihmisten oma vastuu hyvinvoinnistaan kasvaa ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat korostuvat nykyistä enemmän. Subjektiivisia oikeuksia tultaneen kaventamaan.
Kuntien hyvinvointivastuun ei kuitenkaan oleteta pienenevän, mutta valtion vastuun arvioidaan vähenevän. Kunnat pyrkivät pitkällä aikavälillä nykyistä ihmisläheisempään hallinnointiin.
Kuntien keskeisin tehtävä on edelleen toimia palveluita järjestävänä organisaationa. Toiminnassa korostuu kuitenkin kunnan rooli asukkaiden itsehallinnollisena yksikkönä eli asukaskuntana.
IA
15.9.2000
