Kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan

Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt ja Kuntaliitto, päätyi yhteiseen näkemykseen vuoteen 2004 ulottuvasta kuntatalouden kehitysarviosta.

Kehitysarvion laadinnassa on otettu huomioon valtion vuoden 2001 talousarvioesitys ja hallituksen päättämät tulevien vuosien määrärahakehykset.

Kehitysarvio pohjautuu viime vuoden ennakollisiin tilinpäätöstietoihin, joiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kasvoi vuonna viime vuonna edellisvuodesta 0,6 miljardia markkaa. Vuosikate ylitti käyttöomaisuuden poistot, mutta jäi pienemmäksi kuin nettoinvestoinnit.

Lainakanta aleni 3,7 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 24,9 miljardia markkaa. Kassavarat olivat 16 miljardia markkaa, jossa kasvua oli kuusi prosenttia. Taloudelliset erot kuntien välillä pysyivät suurina.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot olivat viime vuonna 115 miljardia ja toimintatulot 37,6 miljardia markkaa. Kuntien verotulot olivat yhteensä 72 miljardia ja käyttötalouden valtionavut 24,6 miljardia markkaa.

Kuntatalous vahvistuu, erot pienenevät

Tänä vuonna neuvottelukunta arvioi kuntatalouden rahoitusaseman kohenevan verotulojen ja valtionosuuksien kasvun takia. Huolimatta yhteisövero-osuuden alentamisesta ja verovähennysten korottamisesta kuntien verotulot kasvavat tänä vuonna 8,3 prosenttia.

Valtionosuuksia lisää esiopetusuudistus, opettajien eläkemaksun toteuttaminen, täysimääräinen indeksikorotus, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen korotus sekä verotulon täydennyksen lisäys.

Tänä vuonna nämä lisäykset vaikuttavat siten, että negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä vähenee.

Rahoitusasema säilyy hyvänä ensi vuonna

Kuntien toimintamenot kasvavat ensi vuonna kuntien laajentuneiden tehtävien vuoksi. Uusia tehtäviä ovat maksuton esiopetus, opettajien eläkejärjestelmän uudistaminen, aikuisten hammashuollon laajentaminen sekä mielenterveyspalvelujen ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen.

Tehtävät lisäävät kuntien menoja valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna nettomääräisesti noin 700 miljoonalla markalla. Kuntaliitto arvioi lisäyksen olevan tätä suuremman.

Valtio osallistuu uusista tehtävistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Kunta-alan palkkasumma kasvaa ensi vuonna hieman nopeammin kuin kuntien ansiotasoindeksi. Velvoitteiden lisääntyminen edellyttää lisähenkilökunnan palkkaamista. Kuntien menoja vähentää ensi vuonna toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovittaminen.

Viime vuonna kuntien toimeentulotukimenot vähenivät tästä syystä 200 miljoonalla markalla.

Kuntien investoinnit kohoavat tänä vuonna 14,7 miljardiin markkaan. Lähivuosina investointitarve pysyy suureena peruskorjaustoiminnan, palvelurakenteen muutoksen ja väestön muuttoliikkeen takia. Myös suotuisan talouskehityksen jatkuminen lisää investointipaineita.

Kunnallisveron tuotto on ensi vuonna 62,5 miljardia markkaa, kasvu edellisestä vuodesta on 6,5 prosenttia. Arviossa on otettu huomioon valtion talousarvioesitykseen sisältyvät ansiotulojen verotuksen kevennykset.

Ansiotulovähennyksen korotus vähentää kunnallisveron tuottoa ensi vuonna 207 milj. markkaa ja tulonhankkimisvähennyksen korotus kassakertymää 287 miljoonaa markkaa.

Yhteisöveroa tilitetään kunnille ensi vuonna arviolta 14,9 miljardia markkaa. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen alentaminen poistuu, mikä lisää kuntien yhteisöverotuottoja 290 miljoonalla markalla.

Yhteisövero-osuus pienenee

Kuntien yhteisövero-osuutta pienentää ensi vuonna verotulon tasauksen muutoksesta aiheutuva valtionosuuksien lisäys.

Tämä alentaa kuntien jako-osuutta 1,32 prosenttiyksikköä ja kuntien yhteisöverokertymää 448 miljoonalla markalla. Kuntien jako-osuus yhteisöverosta on 35, 93. Kiinteistöveroa kertyy ensi vuonna 3,6 miljardia markkaa.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionavut ovat ensi vuonna 28 miljardia markkaa valtion kirjanpidon mukaan. Valtionavut lisääntyvät ensi vuonna valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamisen takia 1250 miljoonalla markalla.

Loppuosa kustannustenjaon tarkistuksesta toteutetaan vuosina 2002 ja 2003 ja valtionapuja korotetaan 600 miljoonalla markalla kumpanakin vuonna.

Valtionosuuksiin tehdään indeksikorotus, mikä on puolet täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionapuja 340 miljoonalla markalla. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 765 miljoonaa markkaa.

Valtionapuja lisäävät myös esiopetusuudistus, nettovaikutukseltaan 319 miljoonaa markkaa, ja opettajien eläkemaksun toteuttaminen 157 miljoonaa markkaa. Sosiaalitoimen uudistukset lisäävät myös valtionosuuksia 50 miljoonaa markkaa.

Kuntien harkinnanvarainen avustus vähenee 100 miljoonalla markalla tästä vuodesta ja työllistämistuki 190 miljoonalla markalla.

Kuntatalous ensi vuonna ylijäämäinen

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan pysyvän ensi vuonna hyvänä ja se ylittää käyttöomaisuuden poistot 3,9 miljardilla markalla. Kuntatalous on ensi vuonna ylijäämäinen.

Kuntaryhmittäin ja alueellisesti tarkasteltuna kuntien rahoitusasema vaihtelee huomattavasti. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvaa ensi vuonna. Nämä kunnat ovat asukasmäärältään keskimääräistä pienempiä.

Vuosikate on koko maan keskimääräistä parempi kuntaryhmissä, joiden asukasluku on suurempi kuin 15 000.

Kuntien ja kuntayhtymien taloudesta löytyy lisätietoa Internetistä. Myös neuvottelukunnan arvio on verkossa.

IKK
15.9.2000

Politiikka -sivulle