Kuluttajien käsitykset laatulihasta ohjaavat liha-alaa
Lihan ostohetkellä kuluttajaa kiinostavia asioita ovat lihan mureus ja säilyvyys sekä lihan alkuperän paljastavat tiedot.
Lisäksi ostaja arvostaa
tuotteen tasalaatuisuutta ja sitä, että hän osaa valmistaa valitsemastaan
lihasta ruokaa.
Nämä ovat seikkoja, joita Lihateollisuuden
tutkimuskeskuksen vetämässä ja nyt päättyneessä hankkeessa on selvitetty
kahden ja puolen vuoden ajan.
Kuluttajien laatukäsitysten pohjalta lihan
tuotantoketjuun on luotu toiminnallinen ohjeisto, josta on apua entistä
paremman lihan tuotannossa sekä koko liha-alan kehittämisessä.
- Asiakaslähtöisen laadun kehittäminen lihan ja lihavalmisteiden
tuotantoketjussa -hankkeeseen ryhdyttiin muun muassa siksi, että meillä
Suomessa ei ole tarpeeksi kunnollista naudan pihvilihaa, totesi
Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toimitusjohtaja, professori Markku
Raevuori torstaina Helsingissä.
Hänen mukaan suomalainen liha on kuitenkin
hyvää tavaraa, koska siinä ei ole vierasaine- tai lääkejäämiä eivätkä
eläintaudit ole maassamme ongelma.
Asiakkaiden luottamus oleellista
Raevuori uskoo, että laatulihan tuotanto maassamme on täysin mahdollista.
- Meillä on jo nyt paljon tietoa hyvän ja laadukkaan lihan tuotannosta ja jo
se on osa laatua, huomautti Raevuori.
Hänen mukaan lihan syömälaadun
kannalta on jatkossa kiinnitettävä huomiota muun muassa lihan mureuteen,
säilyvyyteen sekä alkuperätietoihin.
- Oleellista on että kuluttajan
luottamus ylläpidetään hyvillä tuotteilla ja oikealla tiedottamisella. Kun
kerrotaan, että kaikki tuotantoasiat ovat kunnossa, niin annetaan
kuluttajille uusia syitä valita ruuaksi taas lihaa, korosti Raevuori
tiedottamisen merkitystä.
- Laatulihan tuottaminen on pitkäjänteistä työtä, kuvasi Atria Oyj:n
toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kokemuksiaan yrityksensä
laatulihajärjestelmästä.
- Siinä on pyrittävä estämään heikot renkaat,
kuten epäonnistumiset tiloilla tai eläinkuljetuksissa. Hänen mukaan
järjestelmän oleellisena osana on myös kuluttajien luottamuksen saaminen
tuotteille.
Hankkeen laatulihaketjuja arvioitaessa todettiin, että ne antavat yleensä
todellista lisäarvoa kuluttajalle. Merkkituotteille rakennetaan näin lisää
ominaisuuksia. Tuotantoketjun kehittyminen parantaa myös ketjun eri
portaiden kustannustehokkuutta ja reagointinopeutta.
Hanke oli koko liha-alan yhteinen ponnistus
Lihan laatujärjestelmähanke koostui seitsemästä osaprojektista ja sen
kustannukset olivat 1,6 miljoonaa markkaa, josta maa- ja
metsätalousministeriö maksoi 60 prosenttia ja lihateollisuus loput.
Tutkimuksen vetäjinä oli tutkijoita Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta,
Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitokselta,
Kuluttajatutkimuskeskuksesta sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta.
- Oli erityisen hienoa, että koko lihaketju oli yhdessä kehittämässä alaa.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, iloitsi Raevuori.
FF-IA
15.9.2000
Kotimaa -sivulle
|