Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
USA varoitti Irakia
Yhdysvallat varoitti torstaina Irakia uhkailemasta naapurimaita. Irak syytti aiemmin torstaina Kuwaitia irakilaisen öljyn varastamisesta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö sanoi amerikkalaisilla olevan Persianlahden alueella huomattavat sotilasvoimat, joita voidaan käyttää jos Irakin presidentti Saddam Hussein "yrittää hankkia jälleen joukkotuhoaseita tai iskee naapurimaitaan vastaan tai uhkaa liittoutuneiden lentokoneita tai hyökkää kurdeja vastaan".
Irak uhkasi ryhtyä toimiin Kuwaitia vastaan lopettaakseen "sabotaasin ja irakilaisen öljyn varastamisen". Kuwait torjui Irakin syytökset.
Saksa kielsi skinijärjestön
Saksan hallitus on kieltänyt äärioikeistolaisen skinijärjestön. Sisäministeri Otto Schily ilmoitti torstaina Berliinissä, että nimellä Blood & Honour Division Deutschland tunnettu järjestö ja sen nuorisojärjestö White Youth on kielletty.
Saksan turvallisuuspalvelun mukaan kansainvälisesti toimiva järjestö on lisännyt merkitystään Saksassa. Sen johtavat jäsenet ovat jo vuosikausia kuuluneet uusnatsien kannattajiin.
Saksan hallituksen asettama työryhmä tutkii parhaillaan mahdollisuuksia kieltää myös uusnatsien Saksan kansallisdemokraattinen puolue (NPD), joka on lietsonut ulkomaalaisvihaa ja ulkomaalaisiin kohdistuneita väkivallantekoja.
Pohjois-Korea pyysi ruoka-apua Etelä-Korealta
Pohjois-Korea on pyytänyt Etelä-Korealta miljoonan tonnin ruoka-apuerää, Etelä-Korean hallituksen virkamies kertoi torstaina.
Nimettömän pysytelleen lähteen mukaan avunpyyntö esitettiin Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa kuukausi sitten järjestetyn ministeritapaamisen yhteydessä.
YK:n edustaja kertoi aiemmin, että vaikea ruokapula uhkaa jälleen 22-miljoonaista Pohjois-Koreaa. YK:n laskelmien mukaan maa tarvitsisi kuudesta seitsemään miljoonaa tonnia ruoka-apua välttääkseen nälänhädän.
Etelä-Koreassa pohjoisen naapurin avustaminen on kiperä kysymys, sillä maat ovat edelleen muodollisesti sodassa keskenään vuonna 1953 aselepoon päättyneen sodan jäljiltä.
Etelä-Korean pääoppositiopuolue on arvostellut hallituksen aiempia avustuspäätöksiä, koska se pelkää ruoka-avun päätyvän köyhien sijasta armeijalle. Se on vaatinut, että lisäapua koskevat ratkaisut on käsiteltävä maan kansalliskokouksessa.
Hallituksen edustajan mukaan uutta viljaa ja riisiä sisältävää ruoka-apua suunnitellaan opposition arvostelusta huolimatta. Yksityiskohdista on tarkoitus neuvotella myöhemmin tässä kuussa Soulissa maiden virkamiesten tapaamisessa.
Etelä-Korea on toimittanut naapurimaahan aiemmin tänä vuonna 300 tonnia lannoitteita. Japani aikoo toimittaa Pohjois-Koreaan 400-500 tonnia riisiä osana kansainvälistä apupakettia, japanilaislehti kertoi torstaina.
Hallitus ei ole vahvistanut Mainichi Shimbun -lehden tietoa. Lehden mukaan Japani toivoo ruoka-avun edesauttavan maiden suhteita hiertävän sieppaustapauksen selvittelyä. Japani uskoo Pohjois-Korean agenttien siepanneen kymmenen japanilaista.
Tukikohdille taataan sähkönsaanti Venäjällä
Venäjän sähkömonopoli UES taipui keskiviikkona hallituksen painostukseen ja lupasi, ettei strategisista asevoimien tukikohdista katkaista sähköjä maksamattomien sähkölaskujen takia. Määräyksen asiasta antoi UES:n johtaja Anatoli Tshubais, kertoi RIA-Novosti -uutistoimisto.
Valtiovarainministeriö ilmoitti samalla osoittavansa lisävaroja puolustusministeriölle, jotta se voi maksaa rästissä olevat sähkölaskut.
Päätös tehtiin päivä sen jälkeen kun ohjustukikohdan sotilaat valtasivat voimalaitoksen Ivanovon alueella ja kytkivät aiemmin katkaistut sähköt itse takaisin päälle.
Myös eräät muut sotilaslaitokset ja jopa Plesetskin avaruuskeskus ovat saaneet aiemmin tuta UES:s tiukan linjan maksuja perittäessä.
EU:n komissio sitoutuu hyvään käytökseen
EU:n lakeja valmisteleva elin eli komissio ottaa käyttöön hyvän käytöksen säännöstön, joka koskee virkamiesten asioimista tavallisten kansalaisten kanssa. Virkamiesten oletetaan olevan mm. kohteliaita, objektiivisia ja puolueettomia.
Komission mukaan ohjeisto on laillisesti sitova, ja se koskee sekä yksittäisiä virkamiehiä että komissiota instituutiona. Säännöstö astuu voimaan 1. marraskuuta.
Puhelimeen vastattaessa henkilökunnan pitäisi kertoa nimensä ja osastonsa sekä vastata puheluihin viivyttelemättä. Ulkopuolisten esittämään tiedusteluun jostakin asiasta vastataan tavallisesti 15 työpäivän aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä kolmea viikkoa.
Vastaus annetaan jollakin EU:n virallisista kielistä. Edelleen komission pitäisi antaa selvät perusteet eri päätösten perusteista.
- Hymy-kursseille ketään ei aiota lähettää, hallinnosta vastaava komissaari Neil Kinnock sanoi keskiviikkona. Sen sijaan komissio ilmoittaa tukevansa mm. henkilöstön koulutusohjelmia.
Brysselissä ihmeteltiin keskiviikkona sitä, eikö komission virkamiehiltä ole tähän mennessä odotettu hyvää käytöstä ulkopuolisten ottaessa heihin yhteyttä. EU:n hallintokulttuurissa asia ei ole itsestään selvä. Tiedotteessaan komissio toteaa säännöstön toimeenpanon olevan samalla oppimisprosessi.
Komission ohjeiston sanamuodot pohjautuvat osin Euroopan oikeusasiamiehen Jacob Södermanin suosituksiin. Söderman katsoi viime keväänä EU:n toimielimiä koskevassa erityiskertomuksessaan, että vain Euroopan lääkeainetoimisto ja käännöskeskus olivat toteuttaneet asianmukaisesti hyvän hallintotavan säännöstön.
Söderman moitti komission alustavaa ohjeistoa mm. siitä, että se oli pikemminkin suosituksenomainen kuin sitova.
Söderman puuttui esimerkiksi sellaisiin ilmaisuihin kuin "komissio odottaa henkilöstönsä noudattavan" ja "säännöstön tarkoituksena on antaa Euroopan komission henkilöstölle ohjeita".
Venäjän korkein oikeus vahvisti Nikitinin vapauttavan päätöksen
Aleksandr Nikitin, venäläinen laivastoupseeri ja ympäristöaktivisti, ei joudu uudelleen syytteeseen vakoilusta. Venäjän korkein oikeus ilmoitti keskiviikkona, ettei se anna lupaa Nikitinin syytteiden uudelleenkäsittelyyn.
Korkein oikeus päätti jo huhtikuussa, ettei Nikitin syyllistynyt vakoiluun kerätessään tietoja Venäjän pohjoisen laivaston sukellusveneiden ympäristöriskeistä norjalaiselle ympäristöjärjestölle Bellonalle.
Syyttäjäviranomaiset käyttivät kuitenkin Venäjän lain suomaa mahdollisuutta ja esittivät korkeimman oikeuden puheenjohtajistolle vaatimuksen, että juttu Nikitiniä vastaan otettaisiin aivan uuteen käsittelyyn.
Keskiviikkona korkein oikeus päätti kuitenkin, ettei lupaa uuteen käsittelyyn anneta.
Päätöstä olivat Nikitinin itsensä ohella kuulemassa mm. Norjan Moskovan-suurlähettiläs Öyvind Nordsletten ja Bellonan puheenjohtaja Frederic Hauge.
Nikitin luonnehti päätöstä erittäin tärkeäksi niille
muille ihmisille, jotka ovat joutuneet syytteeseen
samanlaisin perustein kuin hän.
- Se on pieni
askel kohti toimivaa oikeusvaltiota, Nikitin sanoi.
Nikitin pidätettiin vuonna 1996 kymmeneksi kuukaudeksi ja asetettiin myöhemmin syytteeseen vakoilusta ja maanpetoksesta.
Australia tiesi ennakkoon Indonesian hyökkäyksestä Itä-Timoriin vuonna 1975
Australia tiesi etukäteen Indonesian suunnitelmista tunkeutua Itä-Timoriin vuonna 1975, ilmenee maan hallituksen tiistaina julkistamista asiakirjoista.
Aiemmin salaisina pidetyt asiakirjat vahvistavat Australian hallituksen antaneen sanattoman hyväksyntänsä Indonesian hyökkäykselle.
Dokumentit osoittavat, että Australian suurlähetystö Jakartassa sai tiedon Indonesian hyökkäysaikeista kolme päivää ennen asevoimien iskua Balibon kaupunkiin Itä-Timorissa. Hyökkäyksessä sai surmansa mm. viisi australialaista lehtimiestä.
Ulkoministeri Alexander Downer sanoi tiistaina, ettei ryhdy arvioimaan nyt julkistettuja asiakirjoja muuten kuin sanomalla, että Australia tiesi hyökkäyksestä mutta ei aikeista surmata journalistit.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 200 000 ihmistä sai surmansa Indonesian hyökkäyksessä ja sen jälkeisissä levottomuuksissa ja nälänhädässä Itä-Timorissa.
Itä-Timor päätti itsenäistyä viime vuoden syksyllä järjestetyssä kansanäänestyksessä. Australia oli ainoa länsimaa, joka tunnusti Indonesian vallan Itä-Timorissa.
Virolaiset nuivia venäläisvähemmistölle
Lähes puolet virolaisista katsoo, että ei-virolaisen väestönosan poistuminen maasta olisi Viron etujen mukaista. Tulos käy ilmi maanantaina julkaistusta mielipidemittauksesta, jonka oli tilannut Viron kotouttamissäätiö.
Peräti 45 prosenttia kyselyyn osallistuneista katsoi, etteivät etniset vähemmistöt ole lojaaleja Viron valtiolle eivätkä he tue maan kehitystä. Jopa 52 prosenttia arvioi, ettei Viro ole vähemmistöjen kotimaa.
Tutkimus, jonka oli laatinut Saar Poll -tutkimuslaitos, julkaistiin maanantaina Eesti Päevaleht -sanomalehdessä. Kyselyyn osallistui 1 142 henkeä.
Viron kotouttamissäätiön johtaja Mati Luik sanoi, että vähemmistöjen sopeutumista virolaisyhteiskuntaan seurataan jatkuvilla mielipidemittauksilla. Seuraava kysely on määrä tehdä ensi vuoden keväällä.
Viron 1,5-miljoonaisesta väestöstä lähes kolmasosa on venäläisiä. Suuri osa heistä tuki Viron itsenäistymispyrkimyksiä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Monet heistä ovat kuitenkin sittemmin pettyneet siihen, että monet Viron kieli-, koulutus- ja työmarkkinalaeista ovat rajoittaneet heidän elinmahdollisuuksiaan itsenäisessä Virossa.
Englantilaistutkimus: Kaksi miljoonaa brittilasta elää köyhyydessä
Kaksi miljoonaa brittilasta elää puutteessa ja köyhyydessä, selviää maanantaina julkaistusta englantilaistutkimuksesta.
Sen mukaan yhdellä kuudesta brittilapsesta ei ole riittävästi vaatteita, leluja tai mahdollisuutta kolmeen ateriaan päivässä.
Tulokset pohjautuvat kahteen tutkimukseen ja niiden analysointiin neljässä yliopistossa.
Tutkimuksen mukaan yli yhdeksällä miljoonalla britillä ei ole varaa lämmittää asuntoaan tarpeeksi ja yli kuudella miljoonalla ei ole varaa pukeutua riittävän lämpimästi. Neljällä miljoonalla britillä ei ole tarpeeksi rahaa, jotta he voisivat syödä kunnolla.
Erään tutkimukseen osallistuneen yliopiston edustajan mukaan tutkimuksen antama tieto on elintärkeä juuri nyt, kun Britannian hallitus yrittää poistaa lasten köyhyyden seuraavien kymmenien vuosien aikana.
Osalta brittilapsista puuttuu elämästään sellaisia asioita, jotka ovat laajalti todettu olevan välttämättömiä lapsen terveydelle ja kehitykselle.
Pääministeri Tony Blair on luvannut poistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen Britanniasta. Hänen mukaansa se on yksi tärkeimmistä hallituksen tämän hetkisistä tehtävistä.
Koonnut: IA
15.9.2000
