Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Lehdet ja Internet
piensijoittajan tärkeimmät
tietolähteet
Lehdet ovat piensijoittajan tärkein tietolähde, mutta yritysten
Internet-sivut ovat nousseet toiseksi tärkeimmäksi
tietokanavaksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Tiedot käyvät ilmi Katja Silanderin Helsingin
kauppakorkeakoululle tekemästä pro gradu -työstä. Tutkimusta
varten hän haastatteli 169:ää piensijoittajaa
pääkaupunkiseudulta viime joulukuussa.
Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa haastatelluista käytti
Internetiä sijoituspäätöksiä tehdessään. Lopuistakin puolet olisi
käyttänyt Internetiä, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.
Lehtien ja Internetin jälkeen tärkeimmät tietolähteet olivat
vuosikertomukset, pankit ja muut arvopaperivälittäjät sekä
henkilökohtaiset kontaktit.
Internet-sivujen tärkeimpinä ominaisuutena pidettiin selkeyttä
ja käytön helppoutta sekä oikeutta käyttää sivuja ilman
rekisteröitymistä.
Tutkimuksen mukaan Internetiä käyttävät yksityissijoittajat
ovat enimmäkseen miehiä ja keskimääräistä selvästi nuorempia
eli 30-39-vuotiaita. Tutkimuksen oli teettänyt viestintätoimisto Spokesman Oy.
Pankkien lainojen kasvu
hidastui heinäkuussa
Luotonannon kasvu hidastui heinäkuussa edelleen
jonkin verran. Pankkien yleisöluotot kasvoivat
Suomen Pankin rahoitusmarkkinakatsauksen
mukaan heinäkuussa 6,0 prosenttia. Kesäkuussa
pankkien lainat lisääntyivät 7,2 prosentin vauhtia.
Luottokanta kasvoi 20,9 miljardia markkaa viime
vuoden heinäkuusta. Lainakanta nousi kuun
lopussa 369,7 miljardiin markkaan.
Kotitalouksien luotot kasvoivat edelleen selvästi
koko yleisöluottokantaa nopeammin, vaikka
niidenkin kasvu hidastui hieman.
Heinäkuussa
kotitalouksien lainakanta lisääntyi 9,4 prosentin
vauhtia, kun se kuukautta aiemmin kasvoi 9,9
prosentin vauhtia. Kotitalouksien pankkivelka
nousi heinäkuun lopussa 198,2 miljardiin
markkaan.
Pankkien euromääräisen antolainauksen
keskikorko nousi heinäkuussa 5,77 prosenttiin,
kun se kuukautta aiemmin oli 5,64 prosenttia.
Uusista luotoista maksettiin heinäkuussa
keskimäärin 5,36 prosentin korkoa eli kaksi
pistettä enemmän kuin kesäkuussa.
Viime vuoden heinäkuusta uusien luottojen korko
nousi vuodessa 1,65 prosenttiyksikköä. Koko
antolainauksen keskikorko kohosi samaan aikaan
4,44 prosentista 5,77 prosenttiin eli 1,33
prosenttiyksikköä.
Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko
nousi vuodessa 1,50 prosenttiyksikköä eli 4,45
prosentista 5,95 prosenttiin.
Sonera rakentaa
portaalinsa
peruspankkipalvelut
yhdessä
osuuspankkiryhmän
kanssa
Sonera rakentaa yhdessä osuuspankkiryhmän
omistaman OP-Kotipankin kanssa verkkopankin.
Yhtiöt ilmoittivat keskiviikkona perustaneensa
tätä tarkoitusta varten uuden
finanssipalveluyhtiön, josta Sonera Plaza omistaa
80 ja OP-Kotipankki 20 prosenttia.
Ensi alkuun yhtiön kautta voi avata tilin, hoitaa
maksut ja hankkia kortit. Ne tuottaa
OP-Kotipankki. Nämä palvelut on kaavailtu
avattavaksi ensi vuoden alkupuolella.
Palveluihin pääsee Sonera Plazan portaalista eli
avaussivulta. Muita rahoitusalan palveluita
voidaan hankkia myös muilta tuottajilta.
Osuuspankkiryhmä hakee yhteistyöllä kasvua,
mutta se jatkaa myös oman verkkotoimintansa
kehittämistä. Soneran avaussivuilla käy viikottain
400 000 ihmistä.
Sonera taas katsoo yhteistyön nopeuttavan
rahoituspalvelujen saantia Sonera Plazan
tarjontaan.
Luontoyrittäjät
yhteiseen verkostoon
Suomalaiset luontoyrittäjät saavat oman
verkoston toimintansa tueksi. Luontoyrittäjyyttä
tutkinut selvitys esittää verkostoa, joka tarjoaa
muun muassa yhteyksiä tutkijoihin, kouluttajiin,
kehittäjiin ja rahoittajiin.
Luontoyrittäjille ollaan rakentamassa myös
tietoverkkoa, joka toimii samalla alan
markkinapaikkana.
Ympäristöministeriön rahoittamasta
luontoyrittäjyysselvityksestä ilmeni, että luontoa
vastuullisesti hyödyntävä yrittäjyys on lähtenyt
vireästi liikkeelle, mutta alaa vaivaa hajanaisuus.
Pääasiassa pienyrityksinä toimivia luontoyrittäjiä
arvioidaan olevan Suomessa kymmeniä tuhansia.
Luontoyrittämiseen luetaan mukaan luonto- ja
elämysmatkailun lisäksi muun muassa riistan,
kalan, luonnonmarjojen ja puun hyödyntäminen,
samoin kuin vesivarojen, lumen, jään ja
maaperäaineisten käyttö.
Koonnut: IA
15.9.2000
Talous-sivulle
|