Malesia ei voi mitään sieppaajille
Malesia kehottaa itäisimmän syrjänsä hotellinomistajia turvautumaan yksityisiin turvajärjestelyihin panttivankisieppausten varalta. Varapääministeri Abdullah Badawi on myöntänyt, ettei Malesia pysty takaamaan turistien turvallisuutta syrjäisimmillä seuduillaan.Tällaisia syrjäseutuja ovat esimerkiksi sukeltajien suosiossa olevat Sipadanin ja Pandananin saaret. Ne sijaitsevat Borneon Malesialle kuuluvan koilliskulman Sabahin ulkopuolella vesillä, jotka kuuluvat Aasian vaarallisimpiin.
Merirosvous on aina ollut tärkeä tulonlähde läheisillä Filippiinien Sulusaarilla, ja nyt on pelättävissä, että myös sieppaukset yleistyvät, koska ne ovat osoittautuneet tuottoisammiksi kuin kalastustroolareiden ryösteleminen.
Badawin lääke sieppauksia vastaan on poikkeustilavaltuuksien myöntäminen paikallisille hotellinomistajille. He saavat nyt palkata raskaasti aseistettuja vartiomiehiä, mikä ei ole ollut yksityisyrityksille aiemmin mahdollista Malesiassa.
Varapääministerin mukaan Sipadanin ja Pandananin tapaisille pikkusaarille ei ole aiemmin sijoitettu poliiseja, koska niillä ei ole esiintynyt rikollisuutta. Turistien sieppaus ensin Sipadanilta ja muutama päivä sitten Pandananilta osoittaa, että tilanne on nyt muuttunut.
Matkailuelinkeino vaarassa
Badawi painottaa, että poliisin ja rannikkovartioston toimintavalmiuksia Sabahin itäosassa on nyt parannettu. Hänen mukaansa hallitus ei silti voi taata turvallisuutta kaikilla pikkusaarilla ja muilla syrjäseuduilla.
Elinkeinonharjoittajien on siis jatkossakin varauduttava puolustautumaan Filippiineiltä mahdollisesti tulevia sieppaajia vastaan.
Malesian hallitukselle tilanne on kiusallinen. Kun Abu Sayyaf -ryhmä sieppasi huhtikuussa turistiryhmän Sipadanilta, hallitus aluksi vähätteli tapausta ja sanoi, ettei se voi toistua.
Hallituksen ainoa reaktio oli karkottaa 800 laitonta filippiiniläistä maahanmuuttajaa, joilla se sanoi olevan yhteyksiä sieppaajiin.
Hallituksen ensisijainen tavoite oli ilmeisesti taloudellisesti tärkeän matkailuelinkeinon suojeleminen. Huhut sieppausuhan kasvamisesta olisivat pelästyttäneet turisteja Sabahista.
Kun huhtikuinen sieppaus venyi kuukausien mittaiseksi paljon kansainvälistä julkisuutta saaneeksi tapaukseksi, hallituksen oli pakko ryhtyä aktiivisempiin toimiin.
Itä-Sabahiin sijoitettiin kesän aikana 600 erikoisyksikön poliisia, mutta kapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt sijoittamaan poliiseja esimerkiksi Pandananiin.
Siirtolaistulva haittaa ponnisteluja
Sinänsä on varsin ymmärrettävää, ettei Malesia pysty takaamaan matkailijoiden turvallisuutta Itä-Sabahin kaltaisilla alueilla. Kyseessä on ensinnäkin harvaan asuttu ja kehittymätön syrjäkolkka, ja toisaalta rikollisten on helppo paeta saarilta nopeasti Filippiinien vesille.
Malesian rannikkovartioston ja laivaston resurssit ovat varsin pienet. Pitkää rannikkoa valvoo laivasto, jolla on vain kaksi fregattia, kaksi korvettia ja viitisenkymmentä partiovenettä, miinanraivausalusta ja muuta pienempää venettä.
Sekä rannikkovartiosto että laivasto ovat lisäksi viime vuosina joutuneet keskittymään laittomien siirtolaisten virran tukkimiseen.
Pelkästään Sabahissa asuu satojatuhansia siirtolaisia, jotka ovat jättäneet sekasortoiset ja köyhät kotiseutunsa Etelä-Filippiineillä toivoen saavansa työtä suhteellisen vauraassa Sabahissa.
Indonesian talouden romahdettua vuonna 1998 Malesiaan saapui laittomasti arviolta 400 indonesialaista joka päivä.
Myös Malesia kamppaili talousvaikeuksien kanssa, ja hallitus ryhtyi tiukkaan kampanjaan padotakseen laittomien siirtolaisten virran. Laivastolla ja rannikkovartiostolla oli tässä tärkeä rooli.
Nyt siirtolaisvirta Indonesiasta alkaa tyrehtyä, mutta laivasto ja rannikkovartiosto keskittävät yhä toimintansa Malesian länsirannikolle, jonne suurin osa indonesialaisista saapuu.
Viranomaisilla ei siis ole juurikaan keinoja pysäyttää siepparien iskuja Sabahin itärannikolle.
Lue myös artikkeli:
STT-MH
15.9.2000
