Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kansanryhmät pelinappuloina Malesian valtataistelussa



Rajuja syytöksiä, kasvavaa jännitystä kansanryhmien välillä ja etnisten ryhmien entistä syvempää tyytymättömyyttä. Etnisesti hajanaisessa Malesiassa rotukysymykset ovat aina olleet herkkiä, mutta tällä haavaa ne ovat erityisen polttavia.


Kahden suurimman kansanryhmän - malaijien ja kiinalaisten - välit ovat tänä vuonna kiristyneet huomattavasti. Kiinalaisväestö on jälleen kerran puolustuskannalla ja etujärjestöt pelkäävät, että hallitus on aloittamassa kovakouraisen kampanjan hiljentääkseen kiinalaisaktivistit.

Tilanteen katsotaan olevan erittäin vaarallinen, koska koko maan tila on poikkeuksellisen epävakainen. Aasian pitkäaikaisimman johtajan, pääministeri Mahathir Mohamadin asema on heikompi kuin pitkään aikaan, ja hänen pelätään käyttävän kansanryhmien välisiä jännitteitä lujittaakseen otettaan vallasta.

Mahathirin ahdinko johtuu pitkälti siitä, että yhä suurempi osa maan malaijienemmistöstä on kääntänyt hänelle selkänsä ja tukee nyt islamistista PAS-oppositiopuoluetta. Pääministeri haluaa pysäyttää tämän kehityksen ottamalla yhä selvemmin etäisyyttä Malesian kiinalaisväestöön.

Mahathir on vimmastuttanut kiinalaiset herjaamalla arvostettuja kiinalaisliikemiehiä ja uhannut vähemmistöä vakavilla seurauksilla, jos se ei pysy ruodussa. Samaan hengenvetoon hän on vakuuttanut, ettei hän peru malaijien etuoikeuksia, joita kiinalaiset vaativat purettaviksi epäoikeudenmukaisina.


Vahvuudesta heikkous

Kiinalaisten poliittiset voitot ovat ironista kyllä epäsuorasti heidän ongelmiensa taustalla. Hallituksessa mukana olevat kaksi kiinalaispuoluetta menestyivät, toisin kuin Mahathirin oma puolue, kohtalaisesti viime vuoden marraskuun vaaleissa ja vahvistivat näin asemaansa hallituksessa eli kansallisessa rintamassa.

Kiinalaisten etujärjestöt ovat tästä syystä rohkaistuneet ensimmäistä kertaa ehdottamaan muutoksia nykyjärjestelmään, joka suosii malaijeja ja muuta alkuperäisväestöä kiinalaisten ja intialaisten vähemmistöjen kustannuksella.

Esitys herätti heti voimallista vastarintaa malaijien keskuudessa ja johti välien kiristymiseen väestönryhmien kesken.

Nykyjärjestelmän mukaan malaijit saavat muun muassa taloudellisia etuuksia ja verohelpotuksia. Yliopistoissa ja työmarkkinoilla malaijeille on varattu suuret kiintiöt.

Etuoikeudet myönnettiin vuonna 1971 seurauksena pari vuotta aiemmin maata ravistaneille rotumellakoille. Hallitus katsoi tuolloin, että malaijienemmistön asemaa oli kohennettava, jotta Malesian vakaus taattaisiin. Alussa myös osa kiinalaisista antoi tukensa tälle selkeästi eriarvoiselle järjestelmälle.

Järjestelmä on tuottanut tulosta siinä mielessä, että väestönosien väliset räikeät elintasoerot ovat tasoittuneet. Etnisten ryhmien väliset suhteet eivät myöskään ole enää niin tulehtuneet kuin 30 vuotta sitten eikä etnisiä väkivaltaisuuksia ole esiintynyt pitkään aikaan.


Orjia omassa maassaan

Kun järjestelmä otettiin käyttöön, malaijien käsissä oli ainoastaan yksi prosentti Malesian yksityisestä liike-elämästä. Puolet malaijeista eli köyhyysrajan alapuolella.

Tätä nykyä malaijien osuus yksityisestä sektorista on noussut vajaaseen 30 prosenttiin, ja vain 7 prosenttia elää enää köyhyydessä.

Kiinalaiset ovat kuitenkin yhä taloudellisesti ylivertaisesti vahvin ryhmä. Kiinalaisten osuus väestöstä on 25 prosenttia, mutta heidän hallussaan on edelleen yli puolet maan talouselämästä.

Entistä useampi kiinalainen on sitä mieltä, että malaijien suosiminen olisi lopettava tai sitä pitäisi ainakin vähentää. Järjestelmän katsotaan jarruttavan Malesian talouskehitystä ja estävän lahjakkaiden kiinalaisnuorten pääsyä yliopistoihin ja työmarkkinoille.

Myös Mahathir on aiemmin vihjannut olevansa valmis etuoikeuksien supistamiseen. Takaisku viime vaaleissa on ilmeisesti saanut hänet muuttamaan mieltään.

Intialaiset, joita on 8 prosenttia Malesian 22-miljoonaisesta väestöstä, ovat täysin erilaisessa asemassa kuin kiinalaiset. He ovat jo kauan vaatineet samoja etuoikeuksia kuin mitä malaijeilla on, koska lähes 75 prosenttia heistä kuuluu maan köyhimpään väestönosaan. Vaatimukset ovat tähän asti kaikuneet kuuroille korville.

Mahathir on sanonut uskovansa nykyjärjestelmän johtavan yhteiseen, roturajat ylittävään malesialaiseen identiteettiin viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Monet merkit viittaavat kuitenkin siihen, että tämä jää haaveeksi. Vaikka järjestelmä on ollut voimassa pian 30 vuotta, yhteydet väestönryhmien kesken ovat vähäisiä.

Viimeaikaiset jännitteet malaijien ja kiinalaisten kesken osoittavat myös, miten ristiriidat yhä kytevät pinnan alla.

STT-IKK
15.9.2000


Ulkomaat -sivulle