Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Matkailuportaali hahmotuksessa



Kaukametsä-seminaarissa Kajaanissa keskusteltiin keskiviikkona ja torstaina kulttuurimatkailun sisällöstä ja kehitysnäkymistä sekä kulttuurimatkailusta elinkeinona.


Ajankohtainen aihe keräsi ennätysyleisön, yli 350 henkeä, opetusministeriön ja Kajaanin kaupungin nyt seitsemättä kertaa järjestämään kulttuuripoliittiseen seminaarin.

Seminaarin tavoitteena oli viritellä aiempaa aktiivisempaa yhteistyötä kulttuuri- ja matkailualan toimijoiden välille. Vaikka käynnissä on useita matkailun kehittämishankkeita, alalla kaivataan erikoistumista sekä yhteistyötä alueellisesti tai erilaisten teemojen ympärille.

Aiheeseen liittyen kulttuuri- ja luontomatkailun verkkopalvelutyöryhmä esitteli seminaarissa ehdotuksensa KULUMA-tuotteiden verkkomarkkinoinniksi.

KULUMA-työryhmä ehdottaa, että verkkoon perustettaisiin yhteinen matkailuportaali, johon koottaisiin kysyntää vastaavia tai muuten houkuttelevia matkailutuotteita teemoittain.

Ehdotettuja aihepiirejä, joiden kattavuudesta ja osuvuudesta keskustelu nyt avattiin, ovat metsä, lumi ja vesi, elämäntapa, taitava Suomi, idän ja lännen välissä, Kalevala, sankareiden Suomi, juhliva Suomi sekä liikunnan Suomi.

Portaaliin olisi pääsy ulkomaan matkailumarkkinointiin keskittyvän Matkailun edistämiskeskuksen verkkosivuilta.

Täysin valmiita tuotteita työryhmän puheenjohtajan Paula Tuomikosken mukaan on jo nyt arviolta satakunta, mutta potentiaalia sitäkin enemmän. Suunnitteilla onkin tuotteistamiskoulutusta matkailuyrittäjille, kulttuuri-, luonto- ja liikuntakohteiden edustajille sekä muille sisällöntuottajille.


Matkailusta markkoja uudella tavalla

Matkailu on maailma suurin vientiteollisuusala, jonka potin uskotaan vain kasvavan tulevaisuudessa. Maailman matkailujärjestö (World Tourism Organization, WTO) arvioi keskimääräiseksi kasvuvauhdiksi 3 prosenttia vuodessa.

Myös Matkailuedistämiskeskuksessa uskotaan kulttuurimatkailuun, joka on valittu yhdeksi päätuoteryhmäksi ulkomaille suunnatussa markkinoinnissa.

WTO:n ennusteen mukaan luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muita ilmiöitä ovat mm. lyhyiden lomien yleistyminen, kiertomatkailun kasvu sekä matkailukeskusten suosion lisääntyminen.

Matkailijamäärien kasvusta huolimatta perinteinen massaturismi on vähenemässä. Matkailijat etsivät uusia, eksoottisia matkakohteita. Lomailun ohella matkalta odotetaan viihdytystä, jännittäviä kokemuksia ja uusien asioiden oppimista.

Matkalle lähdetään pienissä ryhmissä ja matkan järjestäjältä vaaditaan yksilöllistä palvelua. Erilaiset teemamatkat ja matkailun oheispalvelut kasvattavat suosiotaan.

Seminaarissa Suomen kulttuurimatkailutarjontaa keskieurooppalaisesta näkökulmasta tarkastelleen Wolfgang Albrechtin mukaan suomalainen arkipäivä kaipaisi tuotteistamista.

- Sibelius on kuollut ja Häkkinen ajaa ulkomailla. Sen sijaan tunnetuksi kannattaisi tehdä mm. suomalainen elämäntapa. Mm. ruokakulttuurin ympärille voisi rakentaa tuotteita samaan tapaan kuin esimerkiksi Toscanan ruoka- ja viinimatkat. Massamatkailukohdetta Suomesta ei kannata rakentaa.


Sisältö on ykkönen

- Kulttuurimatkailussa on poikkeuksellisen kovat sisältövaatimukset. Ilman kestävää sisältöajattelua mitään hanketta tai tilaa ei voida hoitaa menestyksekkäästi, totesi seminaarin puheenjohtaja, Finland Festivals -ketjun toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen.

- Sisältö tulee suunnitella ensin ja kehittää sitten tukevat toiminnot rinnalle. Usein liikkeelle lähdetään toisesta päästä: on johonkin tarkoitukseen tehdyt tilat ja ne täytyy myydä. Sisältö suunnitellaan sen mukaan, mikä muuallakin menee kaupaksi.

- Laajaan maahan on syytä mahtua yhtä useampi ajatus. Kulttuurimatkailua tuskin kannattaa rakentaa ulkomailta lainattujen disneylandien ja toimintakeskuksien varaan, hän sanoi.

Maaherra Pirjo Ala-Kapee kuulutti perinteen ja osaamisen tuotteistamisen merkitystä.

- Kansankulttuurissa Itä-Suomella on olemassa pohja alueelliselle ja omintakeiselle matkailutarjonnalle, vaikka asioita muokataan nykyhetkeen sopiviksi ja ajan vaatimuksiin vastaaviksi.

- Keskenään ei kannata kilpailla. Päällekkäisyyksien välttäminen niin ajallisesti kuin sisällöllisesti.

Kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen vertasi kulttuurimatkailua moderniin pyhiinvaellukseen.

- Urheilumatkat, lasten muumimaat ja kotiseutumatkat Karjalaan voivat olla esimerkkejä tämän päivän pyhiinvaelluskohteista, joissa niihin liittyvä tarina realisoituu. Kitschillä ei kuitenkaan pärjää pitkälle. Aina ei tarvita valtavia investointeja, emme vain näe lähellä olevaa aarretta.

- Hiljaisuuden tuotteistaminen; villi luonto, valo, lumi ja vuodenajat voisivat olla Suomen valtti, hän visioi.

Myös dosentti Henri Broms puhui paikan hengen semiotiikkaa käsittelevässä esityksessään tarinoista ja niiden luomia mielikuvista.

- Paikkaa ei ole olemassa, ellei sille ole tulkintaa. Metsä on samanlaista kaikkialla Suomessa, mutta jos vaikkapa Lönnrot on käynyt alueella, se voidaan aidata ja periä sinne pääsystä maksu.

- Paikan hengen tutkiminen on bisnestä; joku kaupunki on toista kiinnostavampi, koska siihen liittyy tarina ja tarinasta voi tehdä tuotteita. Monelta paikalta puuttuu sen historiaan liittyvä "kultakausi" josta ammentaa, Broms sanoi.

IA
15.9.2000


Kotimaa -sivulle