Päihdebarometri:
Kuntien terveysjohtajat uskovat koulujen päihdevalistukseen ja poliisivalvontaan
Kuntien terveyskeskusjohtajat uskovat vahvasti koulujen päihdevalistuksen ja poliisivalvonnan tehoon päihdeongelmien ehkäisyssä.Tuore Päihdebarometri kertoo, että esimerkiksi ihmisten elinolojen kohentamista ja eriarvoisuuden vähentämistä ei pidetä terveysjohtajien keskuudessa kouluvalistuksen vertaisena päihdeongelmien ehkäisykeinona.
Terveyden edistämisen keskuksen tiistaina Päihdepäivillä julkistama Päihdebarometri kertoo kuntien terveyskeskusjohtajien ja alan järjestöjohtajien näkemyksiä alueensa päihdeongelmista.
Valistusta uudistettava "ajan hengessä"
Päihdebarometrin mukaan vain vajaat 40 prosenttia terveysjohtajista piti ihmisten elinolojen kohentamista ja eriarvoisuuden vähentämistä erittäin tärkeänä päihdeongelmien ehkäisykeinona.
Melko tärkeiksi tai tärkeiksi nämä keinot koki kuitenkin noin 80 prosenttia terveyskeskusten johtajista. Erityisesti niitä arvostettiin Oulun ja Lapin lääneissä.
Kouluvalistusta erittäin tärkeänä keinona piti noin 70 prosenttia, mutta vähintäin melko tärkeänä sitä piti noin 90 prosenttia terveysjohtajista. Nykymuodossaan kouluvalistus ei tyydytä kuitenkaan terveysjohtajiakaan, vaan sitä olisi uudistettava ajan hengessä.
Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Harri Vertio pahoitteleekin sitä, että terveystiedon saaminen omaksi oppiaineeksi kouluun näyttää taas olevan vastatuulessa.
Valistus ei tehoa juomatapoihin
Päihdepäivillä puhunut tutkimusprofessori Jussi Simpura Stakesista ei sen sijaan usko valistuksen voimaan. Hänen mukaansa valistuksella tuskin pystytään juurimaan pois syvälle suomalaiseen kulttuuriin juurtuneita juomatapoja.
Simpuran mukaan sekä Suomessa että muualla maailmassa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että juomatavat muuttuvat pikemminkin sukupolvien kuin muutaman vuoden kuluessa.
Vaikka kulutusmäärät muuttuisivatkin, ovat juomistapojen ja juomamieltymysten muutokset hitaita.
Koulujenkin päihdekasvatuksen vaikuttavuus on tutkimusten mukaan niinikään heikkoa ja vaikutukset häviävät ajan kuluessa.
Kunnissa uskotaan ankariin lakeihin
Huumeiden vastustamisessa kuntien terveysjohtajat uskovat edelleen ankarien lakien ja poliisivalvonnan tehoon.
Järjestöissä ankariin lakeihin uskotaan hieman vähemmän kuin kunnissa. Sen sijaan järjestöissä uskottiin enemmän alkoholin hintapolitiikkaan ja myynnin valvontaan.
Ankaria lakeja pidettiin tärkeämpinä Etelä-Suomessa, missä huumeongelma on suurin. Toisaalta myös huumeiden laillistamiseen suhtauduttiin hieman liberaalimmin juuri Etelä-Suomessa.
Päihdetilanne huolestuttava
Yli 90 prosenttia kuntien ja järjestöjen terveysjohtajista piti alueensa päihdetilannetta huolestuttavana.
Suurimpana huolenaiheena oli nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö. Erityisenä uhkana pidettiin lisääntynyttä huumeiden tarjontaa, huumekokeiluja sekä koukkuun jäämistä.
Vain muutamassa pienessä kunnassa ja järjestössä tilannetta pidettiin valoisana. Näissä kunnissa yhteisön sisäinen valvonta ja vastuu toimi vielä. Synkimpiä arvioita esitettiin Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä.
Tulevaisuus näytti synkältä erityisesti järjestöjohtajien silmissä. Yli 70 prosenttia järjestöjohtajista ja yli puolet kuntien terveyskeskusjohtajista uskoi päihdetilanteen huononevan entisestään seuraavan 12 vuoden aikana. Synkimmät tulevaisuuden ennusteet tehtiin Etelä-Suomen läänissä.
STT-MH
15.9.2000
