Vahingot satoja miljoonia vuosittain
Tuhopolttojen todellinen määrä aiotaan selvittää
Turun yliopistossa aletaan selvittää tuhopolttojen todellista määrää Suomessa. Tutkimuksessa on tarkoitus kerätä tarkkaa tilastotietoa sekä kartoittaa piilorikollisuuden osuutta ja sitä, millaisia ovat tuhopoltot ja -polttajat.Tarkkaa tietoa on tähän mennessä ollut saatavissa niukalti. Eri arvioiden mukaan kuitenkin jopa kolmasosa maamme tulipaloista saattaa olla tahallaan sytytettyjä.
Vakuutusyhtiöiden mukaan tuhopoltoista koituu vakuutetulle omaisuudelle ainakin 100-200 miljoonan markan vahingot vuosittain. Koska suuri osa kohteista on vakuuttamattomia, ovat todelliset kustannukset selvästi tätä suuremmat.
Aineellisten vahinkojen lisäksi myös ihmisiä kuolee tai loukkaantuu tuhopolttojen seurauksena. Liekkeihin voi tuhoutua myös rahassa mittaamatonta kansallisomaisuutta, kuten Tyrvään kirkon palossa kolme vuotta sitten.
Tutkimusta johtaa Turun yliopiston oikeussosiologian professori Ahti Laitinen, ja sen on määrä valmistua noin vuoden kuluttua.
Selvityksen teettää eri ministeriöiden ja pelastusalan järjestöjen sekä vakuutusyhtiöiden keskusliiton yhteinen työryhmä, joka valmistelee kansallista tuhopolttojen torjuntaohjelmaa.
Espoossa oma ohjelma jo testissä
Torjuntaohjelmaa laadittaessa on lähdetty siitä, että parhaiten toimii lähitason ennaltaehkäisevä toiminta. Siksi ministeriötasolla pidetään olennaisena, että kunnat saadaan mukaan.
Pisimmällä ollaan Espoossa. Siellä on ollut jo vuoden ajan käynnissä tuhopoltto-projekti, joka on keskittynyt kahteen alueeseen, Espoonlahteen ja Espoon keskukseen.
- Tarkoitus on valistaa esimerkiksi taloyhtiöitä ja kiinteistönhoitajia siitä, kuinka itse asiassa yksinkertaisin keinoin tuhopolttoja voidaan torjua, apulaisosastopäällikkö Martti Sneck Espoon palolaitokselta kertoo.
Paljon voi pelastaa jo roskalaatikon sijoittamisella. Sneckin mukaan suositeltavaa olisi vähintään 10 metrin etäisyys rakennuksesta. Hän tosin myöntää, että tiiviisti rakennetussa ja kaavoitetussa kaupunkiympäristössä tämä voi olla ongelmallista.
Myös esimerkiksi kohteen valaisu auttaa. Tulipalot sytytetään mieluummin pimeydessä ja siellä, missä ei liiku ihmisiä.
Kahdessa viikossa 13 tuhopolttoa
Kahden viime viikon aikana Espoossa on ollut 13 paloa tai palonalkua, jotka palokunnan mukaan ovat tai saattavat olla tahallaan sytytettyjä.
Yksi niistä oli asutussa omakotitalossa, jossa ilmeisesti tulitikkuleikistä alkunsa saanut palo kuitenkin sammui itsestään. Muut kohteet olivat autiotaloja, roska-astioita, nuotioita tai bussikatoksia.
Espoon projektissa ovat mukana poliisi, palokunta, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto sekä Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulun turvallisuusalan opiskelijat.
STT-IA
15.9.2000
