Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Sasi: SAK:n Viro-tutkimus palvelee vaatimusta yleissitovuudesta



Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) arvion mukaan SAK pyrkii todistelemaan Viro-tutkimuksellaan, että työsopimuslain yleissitovuuden avulla estettäisiin ulkomaisen työvoiman rantautuminen Suomeen.


Palkansaajakeskusjärjestö SAK esitti tuoreessa tutkimuksessaan, että jopa 400 000 virolaista tulisi Suomeen töihin ainakin joksikin aikaa, jos Viro olisi EU:n jäsen ja työvoiman vapaa liikkuminen olisi sen myötä mahdollista.

Eurooppa-ministeri Sasin mukaan SAK:n selvitystä ei voi luonnehtia tieteelliseksi tutkimukseksi, ja sen tulos on ristiriidassa Euroopan unionin alueella tehtyjen aikaisempien tutkimusten kanssa.

- Voidaankin kysyä, minkä takia tämmöinen tutkimus on tehty, jonka lopputulos tietysti, jos kysytään, haluaisitko tehdä hyvällä palkalla muualla töitä, on ennustettavissa.

Sasin näkemyksen mukaan kyse on osittain SAK:n tavoitteista saada nykyistä merkittävämpi rooli laajentumisprosessissa.

- Sinänsä ihan hyvä, että SAK aktivoituu, mutta luulen kuitenkin, että ensisijaisesti tätä tutkimusta halutaan käyttää nimenomaan keskustelussa yleissitovuudesta ja pyritään sillä todistamaan, kuinka välttämätön yleissitovuus on, jotta pyrittäisiin estämään ulkoa tulevien työntekijöiden tulo Suomeen.

Sasi muistuttaa tutkimuksen palkkakysymyksestä, josta kävi ilmi, että virolaistenkin lähtökohtana on tehdä töitä Suomessa suomalaisten palkkatasolla.

Tämä pudottaa Sasin mielestä pohjan SAK:n tulkinnoilta. Tänne tulevat odottavat saavansa Suomen palkkatason mukaista palkkaa, koska jo elinkustannukset ovat kotiseutua korkeammat.
- Jolloin voi sanoa, ettei ihan pienellä palkalla Suomeen kannata tulla.


"Suurta ryntäystä ei tule"

Sasin mukaan kautta EU:n historian on pelätty suurta muuttoa, kun unioniin on liittynyt uusia jäsenmaita.

Näin oli silloin, kun Espanja. Portugali ja Kreikka liittyivät, mutta mitään suurempaa muuttoliikettä ei olla nähty. Unionin sisäinen muuttoliike on pysynyt kaiken aikaa 1-2 prosentin tasolla.

Sasi myöntää, että olemme uuden tilanteen edessä, kun Keski- ja Itä-Euroopan alueen hakijamaat liittyvät. Elintasoerot ehdokasmaiden ja jäsenmaiden välillä ovat suuremmat kuin aikaisemmin.

- Siitä huolimatta ihmisten halukkuus siirtyä toiseen maahan tekemään työtä on aika vähäinen ja useimmiten muuttajalla on työpaikka tiedossa. Kyllä tilanne on se, ettei mitään suurta ryntäystä näistä hakijamaista tule.

Sasin mukaan ulkoministeriössä on pohdittu mahdollisia muuttovirtoja, mutta edelleen on törmätty tosiasioihin, jotka pikemmin torjuvat kuin houkuttelevat muuttajia. Näitä ovat palkkataso, joka ei ole EU:n korkeimpia. Omituinen kieli, joka tuntuu tutulta ainoastaan virolaisista ja epäsuotuisa ilmasto.

- Olemme päätyneet siihen, että muuttovirtaa, sikäli kun sitä tulee, tulee Virosta ja jonkin verran muista Baltian maista sekä jonkin verran myös Puolasta, mutta määrät ovat kaiken kaikkiaan hyvin pieniä.

Puolaa Sasi pitää tässä suhteessa kiinnostavana, koska sen väestöpohja on niin suuri, 38 miljoonaa asukasta. Puolalaisille Saksa on kuitenkin kielen ja läheisyyden takia selkeästi ensisijainen kohde.

Sasi ennakoi, että Suomeen mahdollisesti muuttavat puolalaiset olisivat teknologisia osaajia, joille tosin olisi Saksassakin tarjolla työpaikkoja.

Muuttovirta Virosta ja Puolasta olisi näin ulkoministeriön näkemysten mukaan rakenteeltaan erilainen. Puolasta tulisi ammattitaitoista väkeä ja Virosta saattaisi tulla jonkin verran työntekijöitä tekemään sitä työtä, jota suomalaiset eivät ole valmiita tekemään.

SAK;n virolaisten työhaluja mittaava selvitys on herättänyt muillakin tahoilla kummastusta. Äkkiä laskien koko Virosta ei tahdo löytyä mainittua määrää vapaasti liikkuvia palkansaajia.

SAK:ta on myös muistutettu, ettei Ruotsin ammatillinen keskusjärjestö LO esittänyt siirtymäaikoja, kun 300 000 suomalaista 1960-luvulla hakeutui Ruotsiin töihin.

MARGIT HARA
15.9.2000


Politiikka -sivulle