STTK:n Leppälä: Tulospalkkaus tupon asialistalle
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK tavoittelee seuraavalla sopimuskierroksella pelisääntöjä tulospalkkaukselle.
STTK:n yksikönjohtaja Matti Leppälä kertoo, että järjestön jäsenistä 21 prosenttia on tulospalkkauksen
piirissä. Teollisuudessa STTK:laisista on yli puolet tulospalkkauksen piirissä. Se on myös yleistä palvelualoilla ja
valtionsektorilla, mutta harvinaista kunta-alalla ja terveydenhuollossa.
Leppälän mukaan ongelmia syntyy siitä, että tulospalkkausjärjestelmät otetaan käyttöön paikallisesti ja
työnantajalla on useimmiten mahdollisuus yksipuolisesti päättää palkkiojärjestelmän käyttöönotosta samoin kuin
siitä millä perusteilla, kenelle ja kuinka paljon palkkioita maksetaan.
- Ohjauksen ja
vakiintuneiden käytäntöjen puute on johtanut
monenlaisiin ongelmiin ja epäselviin tilanteisiin, hän sanoo.
STTK katsoo, että keskusjärjestöjen ja liittojen
ottaminen selkeästi mukaan tulospalkkauksen
kehittämiseen edistäisi tulospalkkausjärjestelyjen
soveltamista siten, etteivät ne ole ristiriidassa
oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen palkkauksen
perusperiaatteiden kanssa.
Tulospalkkauksen piiriin lukeutuvat palkkiot ovat
normisidonnaisten, työ- ja virkaehtosopimuksiin
perustuvien palkkojen lisäksi maksettavia eriä.
Käytännössä erilaisia palkka- ja palkkioeriä on
usein vaikea erottaa toisistaan.
Muun muassa
tulospalkkioiden ja normisidonnaisten
suorituspalkkojen, joita ovat esim. provisiopalkat,
erottaminen toisistaan aiheuttaa Leppälän mukaan ongelmia.
- Myös
rajanveto tulospalkkaukseen lukeutuvien
palkkiotyyppien, esim. tulospalkkioiden ja
voittopalkkioiden, välillä on usein hankalaa.
Mainitut seikat aiheuttavat sekaannusta ja
vaihtelevia käytäntöjä palkkahallinnossa ja
palkkatilastoinnissa.
Leppälä sanoo, että tulospalkkauserillä on huomattava merkitys
ansiokehityksessä.
- Tämä ei kuitenkaan näy
palkkatilastoissa, mikä merkitsee vakavaa
puutetta koko neuvottelu- ja
sopimusjärjestelmässä.
- Eri sektoreilla ja aloilla
sekä eri henkilöstöryhmille maksettujen
palkkioiden osuudesta kokonaisansioissa tulisi
olla saatavilla luotettavia ja vertailukelpoisia
tietoja.
Palkansaajien yhdenvertaisen kohtelun
edellytyksenä puolestaan on, että
palkkahallinnolliset menettelyt ovat selkeitä.
STTK perääkin peruspalkkaustapoihin ja tulospalkkauseriin sekä niiden palkkahallintoon ja tilastointiin selkeyttä ja
entistä yhtenäisempiä käytäntöjä. Näiden
tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Leppälän mukaan
palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen
yhteistyötä.
IA
15.9.2000
Politiikka -sivulle
|