Koroma: Ehdollisia tupo-neuvotteluja ei kannata aloittaa
Toistuva uusien ennakkoehtojen asettaminen tulopoliittisille neuvotteluille estää tehokkaasti niiden käynnistymisen, sanoi TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma torstaina Kotkan teollisuuspäivillä.
Tulopoliittisella ratkaisulla ei ole Koroman mielestä asiallista yhteyttä uhkavaatimuksena ilmoitettuihin
työelämän lainsäädäntöä koskeviin kysymyksiin.
- Yhtä perustellusti
voisi vaatia korjauksia työrauhaa rikkoviin ns. pelisääntökysymyksiin
ennen kuin tuloneuvotteluja käydään. Vakavia neuvotteluja ei kuitenkaan
voi käynnistää ehdollisesti, jos mahdollisen sopimuksen arvo on aina
toissijainen, hän sanoi.
Koroma huomautti, että tulosopimus ei ole nollasummapeliä, jossa palkansaajat uhrautuisivat muiden hyväksi.
- Nykyisessä tilanteessa oikein mitoitetusta
tuloratkaisusta hyötyisivät kaikki ja sen kaatuminen saattaisi merkitä
menetyksiä kaikille, ja erityisesti työttömille.
Koroman mukaan palkansaajien edun mukaista on ostovoimaa uhkaavan, ulkomaista
tuontitavaraa olevan inflaation hillitseminen.
- Se olisi helpompaa
tulopoliittisen ratkaisun myötä.
- Hallituksella ja eduskunnalla on luonnollisestikin oikeus päättää
lakiesitysten sisällöstä. Hallituksen uhkaamista kieltäytymällä koko
kansantalouden kannalta järkevien sopimusten tekemisestä - sitähän
tuposta kieltäytymisellä ilmeisesti tarkoitetaan - on vaikea ymmärtää, Koroma sanoi.
- Painostaako ammattiyhdistysliike hallitusta vai itseään uhkaamalla
toimia palkkapolitiikassa jäsenistönsä kokonaisetujen vastaisesti, hän kysyi.
Ennakkoehdoista tulisikin Koroman mielestä luopua ja tuloneuvottelut tulisi käynnistää ripeästi, jotta ne voitaisiin
käydä riittävän huolellisesti. Selvitettävää hänen mukaansa on sekä sopimuskausien pituudessa että sopimuksen
kattavuudessa.
Hallitukselta merkittävä vastaantulo
Inflaation ja työvoimakustannusten hallitsemisen kannalta hallituksen päätös palkkaverotuksen alentamisesta
merkitsee Koroman mielestä huomattavaa vastaantuloa ja poikkeuksellisen suurta palkansaajien ostovoiman
lisäystä.
- Bruttotuloksi muutettuna se vastaa 3-4 prosentin
palkankorotusta. Veroja alentamalla tapahtuva ostovoiman lisääminen
ei myöskään kiihdytä inflaatiota kuten saman suuruinen palkankorotus.
Vaarana Koroman mukaan on, että tulopoliittisen ratkaisun hylkääminen ja vaatimukset
tuntuvista palkankorotuksista syövät hallituksen ehdottamien
veronalennusten tuomaa ostovoimaa.
Nykyinen inflaationäkymä ja tiedossa olevat kustannuspaineet opettavat Koroman mukaan sen, että ulkoisista
tekijöistä johtuva reaaliansioiden odotettua hitaampi
kehitys ei oikeuta palkansaajia hyvitysvaatimuksiin.
- Itse asiassa
yritykset ja palkansaajat ovat samassa tilanteessa: kummatkin joutuvat
hyväksymään tulojen ja hyvinvoinnin siirtämisen Suomesta
öljyntuottajille.
- Suomen inflaatiosta suurin osa johtuu öljyn
kallistumisesta ja seuraavaksi suurimmat yksittäiset tekijät ovat valtion
omien maksujen korottaminen ja asuntojen kallistuminen, Koroma sanoi.
IA
15.9.2000
Politiikka -sivulle
|