Hallituksen ja puolueiden arvosanat ennallaan
Hallitus saa edelleen hyvän yleisarvosanan useammalta kuin kahdelta viidestä äänestysikäisestä suomalaisesta. Eri puolueiden miellyttävyydessä ja houkuttavuudessa ei myöskään ole tapahtunut suuria muutoksia viime keväästä.Tulokset käyvät ilmi neljän suuren puolueen toimeksiannosta tehdystä yhteistutkimuksesta, jonka Suomen Gallup Oy toteutti syyskuun alussa.
Väestöstä yli kaksi viidesosaa (41%) antaa hallitukselle hyvän arvosanan ja vajaa kaksi viidesosaa (39%) huonon. Suhtautuminen hallitukseen on samalla tasolla kuin viime huhtikuussa. Hallituksen arvosana on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.
Eri ammattiryhmistä myönteisimmin hallitukseen suhtautuvat ylemmät toimihenkilöt. Heistä 68 prosenttia antaa hyvän arvosanan. Johtavassa asemassa toimivien keskuudesta löytyy myös runsaasti (62%) hallitukselle myönteisiä arvosanoja.
Selvä enemmistö (64%) maanviljelijöistä sen sijaan antaa huonon arvosanan. Eläkeläisistä ja työttömistä huonon arvosanan antaa miltei joka toinen.
Puoluekanta selittää asenteita hallitukseen. SDPn kannattajien luottamus hallitukseen on keskimääräistä suurempaa (74%). Myös Kokoomuksen kannattajien selvä enemmistö (72%) on tyytyväinen hallitukseen.
Enemmistö (65%) keskustan kannattajista antaa hallitukselle huonon arvosanan. Vasemmistoliiton kannattajista 53 prosenttia antaa hyvän arvosanan ja 39 prosenttia huonon. Vihreiden kannattajien niukka enemmistö (52%) on tyytyväinen hallitukseen.
Hallitus onnistunut turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
Tutkimuksen osana selvitettiin kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka hallitus on onnistunut eri asioiden ajamisessa ja eri väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamisessa.
Vastaajat säästelevät edelleen hyviä arvosanoja. Toisaalta hallitus saa huomattavasti tunnustusta useammassa asiassa.
Hallituksen uskotaan onnistuneen parhaiten turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (52%), kaupungeissa asuvien ihmisten (50%) sekä vientiyritysten tarpeiden (49%) huomioonottamisessa. Näissä kaikissa asioissa noin puolet väestöstä antaa hallitukselle hyvän arvosanan. Kohtuullisen paljon hyviä arvosanoja hallitus saa myös EU-politiikassa (44%) sekä maan ulkomaanvelan vähentämisessä (42%).
Parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta hallituksen uskotaan onnistuneen työllisyyden hoitamisessa heikosti. Kansalaiset antavat heikon arvosanan myös verotukseen liittyvissä asioissa veronalennuslupauksista huolimatta.
Niin ikään kansalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen toimiin terveydenhuollossa ja sosiaaliturvassa sekä näin muodoin myös erityisryhmien tarpeiden huomioonottamisessa (vanhukset, lapsiperheet, työttömät).
Polttoaineiden korkeista hinnoista johtunee se, että enemmistö väestöstä arvioi hallituksen onnistuneen huonosti myös yksityisautoilun tarpeiden huomioon ottamisessa.
Kolmanneksen mielestä omat tarpeet otettu huomioon
Kansalaisilta kysyttiin myös arviota hallituksen onnistumisesta vastaajan itsensä ja hänen perheensä tarpeiden huomioon ottamisessa. Vajaa kolmasosa (30%) väestöstä kiittelee hallitusta tässä asiassa. Tulokset ovat samaa tasoa kuin syksyllä 1998 toteutetussa tutkimuksessa.
Keskimäärää tyytyväisempiä hallituksen toimintaan oman itsensä tai perheen näkökulmasta ovat johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Hyvätuloiset ovat tyytyväisempiä kuin pienituloiset.
Asuinalue ja asuinpaikkakuntatyyppi ovat yhteydessä käsityksiin siten, että pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat antavat hallitukselle parempia arvosanoja heidän henkilökohtaisten tarpeiden huomioonottamisessa kuin muualla Suomessa asuvat.
Vihreät miellyttävät eniten
Puolueista Vihreä liitto miellyttää tällä haavaa väestöä kaikkein eniten viidestä puolueesta. Yli kaksi viidesosaa (43%) väestöstä suhtautuu vihreisiin vähintäänkin melko myönteisesti. Toiseksi korkeimmat myönteisyyslukemat kokoaa SDP (38%). Kokoomuksen myönteisyyslukema on 35%, Suomen Keskustan 30% ja Vasemmistoliiton 23%.
Mielikuvissa on tapahtunut vain pieniä muutoksia viime huhtikuuhun verrattuna. SDPn, Suomen Keskustan ja Kokoomuksen miellyttävyysluvut ovat laskeneet muutamalla prosenttiyksiköllä. Vasemmistoliiton ja vihreiden lukemat ovat kutakuinkin ennallaan.
Jos tuloksia verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen niin luvuissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Arvosanat ovat palautuneet viime keväästä takaisin aiemmalle viime syksyn tasolle.
Vetovoima laskenut hiukan
Puolueiden vetovoimaa äänestäjäkunnan keskuudessa mitattiin yleismiellyttävyyttä yksityiskohtaisemmalla kysymyksenasettelulla. Vastaajilta kysyttiin erikseen jokaisen puolueen kohdalla, kuinka houkuttelevaa äänestäminen olisi, jos kunnallisvaalit järjestettäisiin nyt.
Tutkimustuloksia voi tulkita useammalla eri tavalla. Tarkastelussa puolueet voi asettaa järjestykseen vetovoimaisuuden (äänestäminen erittäin tai melko houkuttelevaa) tai äärimmäisen torjunnan (äänestäminen ei lainkaan houkuttelevaa) perusteella.
Vihreä Liitto (28%) saavuttaa näinkin mitattuna korkeimman luvun. Vihreän Liiton vetovoimalukema on perinteisesti ollut, poikkeuksena kaikkiin muihin puolueisiin, moninkertainen verrattuna puolueen keskimääräiseen vaalikannatukseen. Vihreän liiton jälkeen tulevat SDP (24%) Kokoomus (23%) ja Keskusta (22%).
Kaikkien puolueiden vetovoima on vähentynyt viime keväästä lukuunottamatta Vasemmistoliittoa, joka saavuttaa saman lukeman kuin huhtikuussa (12%).
Suomen Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen maamme neljän suurimman puolueen toimeksiannosta. Tutkimus on toteutettu Suomen Gallup Oyn Gallup-Kanavaa hyväksikäyttämällä. Tutkimuksen näyte edustaa maan 15-70 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.517. Tutkimus on toteutettu 1.-5.9. 2000 välisenä aikana.
Tutkimus on seurantatutkimussarjan 21 mittaus. Tutkimussarja aloitettiin toukokuussa 1991.
ILPO KIURU
15.9.2000
