Alan liikevaihto kasvaa tänä vuonna kolmanneksen
Vuokratyön odotetaan lisääntyvän Suomessa tuntuvasti
Työvoiman vuokrauksen odotetaan kasvavan lähivuosina tuntuvasti. Alan liikevaihto oli viime vuonna 1,08 miljardia markkaa, mutta kuluvalle vuodelle kasvuennuste on keskimäärin 31 prosenttia.Suurimmat kasvuodotukset ovat niillä alan yrityksillä, jotka vuokraavat toimisto-, taloushallinnon ja atk-työntekijöitä sekä työntekijöitä varastoihin, kuljetuksiin ja teollisuuteen. Pienimmät kasvuodotukset vuokraustoiminnassa ovat ravintola- ja ohjelmatoimistolohkoilla.
Vuokrauksen lisäksi monet näistä yrityksistä harjoittavat myös suoraa työnvälitystä, henkilöarviointeja ja testausta, haastatteluja ja koulutusta. Toimialan uskotaan myös laajenevan tulevaisuudessa kattamaan kokonaan joitakin asiakasyritysten toimintoja ulkoistettuna tai alihankintana.
Työvoimaa vuokraavien yritysten keskimääräinen liikevaihto oli viime vuonna noin 11 miljoonaa markkaa, ja vain kaksi yritystä ylitti liikevaihdossaan sadan miljoonan rajan.
Toimitusjohtaja Ilkka Pohjanoksa Palvelutyönantajista sanoo alalla toimivan yhteensä noin 170 yritystä. Alan yrityksistä kuitenkin 70 on pienehköjä ohjelmatoimistoja. Vanhimmat yritykset ovat peräisin jo 1960-luvulta.
Pohjanoksan mukaan asiakasyritysten lukumäärät ovat viime aikoina olleet selvässä kasvussa, ja yhä useammat yritykset käyttävät hyväkseen työvoiman vuokrauspalveluja. Viime vuonna vuokratyövoimaa käytti noin 7 300 yritystä.
Toiminnan odotettavissa olevasta kasvusta kertoo myös se, että Suomessa työvoiman vuokraus on vielä vaatimatonta verrattuna muihin EU-maihin. Vuokratyövoiman osuus työvoimasta Euroopassa on keskimäärin jopa 2,5 prosenttia. Meillä määrä on vajaat 0,3 prosenttia.
Työntekijät heikosti järjestäytyneet
Työnantajayhdistykseen alalla toimivista yrityksistä kuuluu 95 yritystä, ja nämä työllistävät noin 85 prosenttia alan työvoimasta.
Työnantajapuolella järjestäytyminen suhteessa käytettyyn työvoimaan on verraten kattavaa, mutta sen sijaan työntekijäpuolella järjestäytyminen on vähäistä.
STTK:hon kuuluvan Erityisalojen toimihenkilöliiton Erton puheenjohtajan Matti Hellstenin mukaan liitto on aloittanut kampanjan järjestäytymisasteen nostamiseksi, mutta hän ei usko sen koskaan nousevan erityisen korkeaksi.
Alan työehtosopimustilanteessa päästiin viime kesäkuussa joiltakin osin ratkaisuun, kun Erto ja Työvoimapalvelualan työnantajayhdistys solmivat toimialakohtaisen työehtosopimuksen.
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat alalla työskentelevät toimisto-, taloushallinnon ja atk-työntekijät.
Yleissitovan sopimuksen piirissä on lähes 5 000 työntekijää. Toimihenkilöryhmä on suurin yksittäinen ryhmä tällä alalla kattaen noin 38 prosenttia koko alan liikevaihdosta.
Hellstenin mukaan sopimus on kuitenkin vielä torso siksi, että siitä puuttuvat palkkamääräykset.
- Teemme juuri palkkaselvitystä, joka vaikuttaa ensi talvena uusittavaan sopimukseen, sanoi Hellsten.
Hellsten uskoo, että myös SAK:n liitoissa päädytään enemmin tai myöhemmin saman mallin mukaiseen ratkaisuun.
Merkittävä rekrytointikanava
Yhteensä työvoiman vuokraustoiminnan kautta työllistyi viime vuonna yli 30 000 työntekijää. Heistä noin puolet sai alalta pääasiallisen ansionsa.
Myös valtion työvoimahallinto harjoittaa suurimmissa kaupungeissa työvoiman vuokraustoimintaa, joka työllistää noin 200 työntekijää.
Työvoimaa vuokranneet yritykset muodostavat myös monille yrityksille luontevan rekrytointikanavan, ja yhä suurempi osa vuokratyössä olleista siirtyy jossakin vaiheessa asiakasyrityksen palvelukseen.
Viime vuonna noin tuhat yritystä käytti alan työvoimapalveluja palkatakseen sitä kautta palvelukseensa omaa henkilökuntaa. Valtaosa näistä palvelukseen otetuista henkilöistä oli yrityksen jo aiemmin vuokralle ottamia työntekijöitä.
Alan pelisääntöjen mukaan työntekijää ei sovitun määräaikaisen työsuhteen jälkeen saa estää hakeutumasta asiakasyrityksen palvelukseen. Asiakasyritykseltä peritään rekrytointitapauksessa usein tietty työnvälitysmaksu.
Keikkatyöntekijät nuoria
Pohjanoksan mukaan alan työntekijät ovat iältään nuoria tai nuorehkoja. Työsuhteet ovat lähes poikkeuksetta määräaikaisia ja työkeikkoihin sidottuja.
Keskimäärin työsuhde kestää 51 vuorokautta, mutta osa työsuhteista saattaa olla useita vuosiakin kestäviä hoitovapaa- ym. sijaisuuksia tai projektitöitä.
Eniten ala työllistää palvelualojen työntekijöitä, hallinnon kuten atk-työntekijöitä, varastohenkilökuntaa ja rakennusmiehiä. Vuokralle tarjotaan kuitenkin myös yritysjohtoa, teknisen alan erikoishenkilöitä, lääkäreitä, sairaanhoitajia jne.
Vuokrattu työntekijä on työsuhteessa vuokraajayritykseen, ei asiakasyritykseen. Vuokrayhtiö maksaa työntekijän palkat ja palkkojen sivukulut. Työnjohdolliset asiat ja työturvallisuusvastuu ovat asiakasyrityksellä.
Vallitseva markkinatilanne säätelee myös palkkoja voimakkaammin vuokratyömarkkinoilla kuin perinteisillä työmarkkinoilla.
Esimerkiksi tällä hetkellä taloushallinnon työntekijöillä on myyjän markkinat eli pätevästä sijaiskirjanpitäjästä voi joutua maksamaan enemmän kuin vakinaisesta.
STT-IA
15.9.2000
