Professorit: UMTS-lupien ilmaisjako suuri virhe
Taloustieteen professorit pitävät UMTS-lupien ilmaisjakoa yhtenä Suomen suurimmista talouspoliittisista virheistä. Professorien mukaan tästä on koitunut valtiolle 22 miljardin markan menetys.Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) ei torstaina suostunut kommentoimaan Suomen lupapolitiikkaa STT:lle. Tähän asti hän on vahvasti tukenut Suomen käytäntöä ja katsonut UMTS-huutokauppojen vaarantavan alan kehitystä Euroopassa.
Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla kansantaloustieteen professorit Pertti Haaparanta Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Mikko Puhakka Oulun yliopistosta arvostelevat voimakkaasti Suomen tapaa jakaa kolmennen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvat eli ns. UMTS-luvat ilmaiseksi.
Monissa Euroopan maissa luvat on jaettu huutokaupoissa ja niistä on maksettu huimia summia.
Tähän mennessä pidetyissä neljässä suuressa huutokaupassa on kerätty toimilupamaksuina yhteensä noin 650 miljardia markkaa. Siinä on mukana Ranskan ilmoittama kiinteä kynnysraha.
Englannissa valtio keräsi huutokaupassa noin 220 miljardia ja Saksassa noin 300 miljardia markkaa. Euroopassa jaettavista umts-luvista runsas puolet jaetaan huutokaupoilla.
Suomessa lupia ei myyty, vaan liikenne- ja viestintäministeriö jakoi ne ilmaiseksi neljälle yhtiölle. Toimiluvan saivat Sonera, Radiolinja, Suomen Kolmegee ja ruotsalainen Telia, ainoana ulkomaalaisena.
Professoreiden mukaan lupien ilmaisjako on suoraa tukea luvan saaneille suomalaisille alan yrityksille. Muiden suomalaisten yritysten on nyt aiempaa vaikeampi kilpailla luvan saajien kanssa.
"Lupien ilmaisjako ei takaa halpoja palveluja"
Professorit tyrmäävät ajatuksen, että lupien ilmainen jako takaisi uuden sukupolven palvelut halvalla suomalaisille.
Pikemmin he uskovat, että suomalaiset nyt joutuvat maksamaan korkeampina hintoina kustannuksia, joita esimerkiksi Soneralle syntyy sen muissa maissa tekemistä huudoista. Sonera on ollut mukana usean maan UMTS-huutokaupoissa. Esimerkiksi Saksan toimiluvasta Soneran osuus oli 21,6 miljardia Suomen markkaa.
Haaparanta ja Puhakka eivät hyväksy perustelua, että ilmaisjaolla haluttiin tukea suomalaisia yrityksiä muiden maiden huutokaupoissa. Jos suomalaiset yritykset ovat keskimäärin muita tehokkaampia, ne kirjoittajien mukaan pystyvät ilman tukeakin tarjoamaan korkeita hintoja.
- Jos ne taas ovat huonompia kuin muiden maiden yritykset, niin miksi niitä tulisi tukea tavalla, joka ei vaadi niiltä yhtään mitään, he huomauttavat.
Kirjoittajien mielestä taajuuksien ilmaisjakelua ei voi perustella myöskään sillä, että Suomi oli ensimmäisenä jakamassa UMTS-lupia ja ettei huutokaupan mahdollisuudesta olisi ollut tietoa saatavilla.
Valtion omaisuuden, mukaanlukien erilaisten taajuuksien, huutokaupoista on keskusteltu laajalti koko 1990-luvun.
Piippo eri mieltä professoreiden kanssa
Elcoteq Networksin hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo ilmoitti torstaina olevansa lupien rahastuksesta täysin eri mieltä professoreiden kanssa.
Hänen mielestään veroluonteisilla luparahastuksilla on luotu suurin uhka uusien teknologioiden laajalle käyttöönotolle.
- Ei ole lainkaan itsestään selvää, että uudet palvelut voitaisiin enää hinnoitella järkevästi, hän sanoi Eurotorin järjestämässä tietoyhteiskuntaseminaarissa.
Puheessaan Piippo ihmetteli, että teollistuneen maailman kovimmassa ytimessä on lähdetty lisäämään sääntelyä, kun muualla vapaakaupan hyödyt kansalaisten hyvinvoinnille on tunnustettu.
Piippo huomautti puhuvansa asiasta jopa vastoin omia intressejään.
- Yksi mahdollinen toimiluparahastusten seuraus on, että uusien matkapuhelinverkkojen rahoitus aiheuttaa ketjureaktion, jonka suurimpia hyötyjiä voisivat olla Elcoteq ja muut elektroniikan valmistuspalveluyritykset, hän sanoi.
Niitä hyödyttävä ketju voi lähteä liikkeelle, jos operaattorit eivät pysty kalliiden lupamaksujen vuoksi rahoittamaan verkkoja, vaan sysäävät rahoitusvastuuta laitevalmistajille. Laitevalmistajat taas saavat rahaa verkkojen rakentamiseen siirtämällä tuotantoa alihankkijoille.
STT-MH
15.9.2000
