Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Opetusministeri Rask: Selvyys tutkintojen rinnastuksista palvelee työnantajia

Amk:n jatkotutkinnoista vilkasta keskustelua, muttei selkoa



Helsingissä pidetty seminaari ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista synnytti värikästä keskustelua. Paikalla oli niin työnantajien kuin ammatti- ja tiedekorkeakoulujenkin edustus.


Opetusministeri Maija Rask (sd.) painotti jatkotutkintojen hyötyjä työelämässä. Vaikka jatkotutkintojen valmistelu on jo pitkällä, ne jakavat jyrkästi mielipiteitä myös työmarkkinajärjestöjen välillä.

Rask kertoi noin satapäiselle osanottajajoukolle, että jatkotutkintojen reunaehtoja on nyt tarkennettu, kun asian suhteen tehtiin ministeriössä uudelleenarviointeja.

Hän muistutti, ettei väylä jatkotutkintoihin aukea automaattisesti, vaan olennaista on perustutkinnon jälkeinen kokemus työelämässä. Paljon keskustelua herättänyttä jatkotutkinnon rinnastamista maisteritutkintoon Rask ei pitänyt itsestäänselvyytenä, koska opintoviikkomäärät eivät käy yksiin.

- Ammattikorkeakoulututkinto on yleisesti 140 opintoviikon laajuinen. Kun siihen lisätään 60 opintoviikon jatkotutkinto, tulee tutkinnon laajuudeksi 200 opintoviikkoa. Tiedekorkeakouluissa maisteritutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa. Tästä voi syntyä monenlaisia tulkintoja, Rask sanoi viitaten epäsuorasti maisteririnnastuksen olevan jopa alakanttiin.

Hän sanoi, että jatkotutkinnon pitää olla verrattavissa ylempään korkeakoulututkintoon, kun huomioidaan eurooppalaisen tutkintomallin kehitys.

- Aluksi jatkotutkinnot tulevat tekniikan ja liikenteen-, kaupan ja hallinnon- ja terveydenhoidon aloille. Tavoite jatkotutkinnon suorittavista on 10-15 prosentin luokkaa, Rask kertoi.

- Kriteerit oikeuteen järjestää jatkotutkintoon johtavaa koulutusta ovat korkeat, hän jatkoi.

Rask ei missään vaiheessa asettanut kyseenalaiseksi, alkaako jatkotutkintokoulutus todella lähivuosina, eikä myöskään jättänyt kuulijoille epäselväksi myönteistä suhtautumistaan jatkotutkintoihin.

- Mielestäni jatkotutkintojärjestelmä vahvistaa duaalimallia. Silläkin pyritään osaltaan pois koulutusjärjestelmän "pussinperistä", hän sanoi.

Kuten usein aiemminkin, Rask painotti jatkotutkintojen kytkeytymistä tiiviisti työelämän tarpeisiin.
- Olennaista on työelämän tarpeista lähtevä tutkimus ja sitä kautta saatavat synergiaedut. Ammattikorkeakoulujärjestelmän tehtävä on palvella työelämää, Rask totesi.


Tiedekorkeakouluilta jyrkkä ei

Yliopistosektorilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoasian etenemistä ei ole katsottu hyvällä. Jatkotutkintoja ei ole nähty tarpeellisina ja maisteri-rinnastuksen on katsottu aiheuttavan jopa kaksipilarisen korkeakoulujärjestelmän romuttumisen.

Viimeksi Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori, professori Eero Kasanen ilmaisi mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 14.6. syvän huolensa kaupanalan korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, jos tradenomeille kaavailtu jatkotutkintomalli toteutuu.

- Duaalimallin perusideana on, että toinen puoli erikoistuu käytännönläheiseen opetukseen ja toinen puoli teoreettiseen tutkijakoulutukseen. Kaupalliselle alalle malli ei sovellu, koska kaupallinen yliopistollinen maisteritutkinto on hyvin käytännönläheinen ja noin 95 prosenttia ekonomeista menee vaativiin elinkeinoelämän johtamis- ja asiantuntijatehtäviin, Kasanen kirjoitti.

Kasasen mukaan ammattikorkeakouluilla on riittävästi haasteita saada tradenomi niin korkealaatuiseksi, että eurooppalaisen koulutusharmonisoinnin myötä siitä tulisi ns. Bolognan mallin mukainen ensimmäisen tason 3-vuotinen akateeminen tutkinto.

- Tradenomin jatkotutkinto olisi opiskelijalle koulutuksellinen umpiperä, Kasanen jyrisee.

Jatkotutkintoseminaariin osallistunut Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja, TKK:n rehtori Paavo Uronen oli myös erittäin kriittinen jatkotutkintojen suhteen.

- Kiire ihmetyttää, samoin nimikkeissä on epäselvyyksiä. Tutkintojen rinnastettavuus muistuttaa joissain ulkomaissa tapahtunutta korkeakoulujärjestelmien sulautumista, Uronen sanoi.

- Olen myös huolissani kansantalouden resurssien riittävyydestä. Emme halua Suomeen 50 yliopistoa, Uronen totesi.
- Koska jatkotutkinnoista ei olla yksimielisiä, tarvitaan lisäaikaa asian valmisteluun, hän sanoi.

Opetusministeri Rask ehätti vielä vastaamaan Urosen kritiikkiin.
- Kiire on suhteellinen käsite. On työnantajien palvelua tehdä rinnastukset selviksi.
- Kansantalouden resurssit ovat aina arvoitus. Ollaan nähty, mihin leikkaukset johtavat, Rask sanoi.

- Onneksi kaikki ministerit ovat alkaneet painottamaan koulutuksen merkitystä. Kohta työvoimapulaa podetaan kaikilla aloilla, hän totesi tehdessään lähtöä tilaisuudesta.


Työnantajajärjestöissä erimielisyyttä

Opetusministeriössä ollaan jatkuvasti painotettu ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen työelämäyhteyttä ja niiden kehittelyä työelämän tarpeista. Seminaari ei kuitenkaan täysin tukenut tätä perustetta.

Osa työelämän edustajista haluaisi kyllä aloittaa jatkotutkintokoulutuksen, mutta monet suhtautuvat niihin ainakin tässä vaiheessa varauksellisesti. Myös selvää vastustusta esiintyy, esimerkiksi asiaan tarkkaan perehtynyt TT ei ole nähnyt mitään tarvetta jatkotutkinnoille.

Pohjanmaan Kauppakamaria ja Vaasan ammattikorkeakoulua edustanut Juha Heikkinen painotti jatkotutkintojen merkitystä PK-sektorille, muttei nähnyt tutkintoja itseisarvona.
- Jatkotutkinnoille on selkeä tarve. Mutta osaaminen ratkaisee - ei tutkinto, hän totesi.

Akavan Heikki Liede sanoi, ettei jatkotutkinnoista ole käyty riittävää vuoropuhelua. Hänen mukaansa tutkintojen rahoitus ei myöskään käytännössä ole vielä selvä.
- Rahoituskysymys on erittäin tärkeä. Jatkotutkintojärjestelmä aiheuttaisi laajetessaan rahoituspaineita, Liede totesi.

Hän antaisi myös mielellään lisäaikaa hankkeelle.
- On syytä välttää AMK-järjestelmän sisäistä kilpailuasetelmaa. Muun muassa tämän vuoksi ei kannata kiirehtiä.

Kuntaliiton Antti Virtanen näki rinnastuksessa yliopistotutkintoon suuria vaaroja. Toisaalta rinnastuksiin liittyy hänen mielestään myös problematiikkaa.
- Jos tutkintoja kehitetään selvästi erillisinä, miten ne voidaan rinnastaa esimerkiksi virkaa hakiessa, Virtanen ihmetteli.

Hänen mukaansa statussyistä syntyy helposti paineita lisätä jatkotutkintojen määrää.
- Ja jos tehdään tutkintojen rinnastus, on vain ajan kysymys, milloin sulautuminen tapahtuu, hän arvioi.

- Aiheeseen liittyvä kenttätutkimus esimerkiksi terveydenhuoltoalalla on vasta meneillään, Virtanen muistutti.

Ehkä eniten vastakkaiset näkemykset olivat STTK:ta edustavalla Erkki Husulla ja TT:n Manu Altosella.
- STTK:n mukaan on välttämätöntä kehittää jatkotutkinnot, mutta kehitys on aloitettava varovasti.

- Jatkotutkinnon on oltava rinnastettavissa ylempään korkeakoulututkintoon. Työnhaussa valintaperusteet ovat kuitenkin työnantajan päätettävissä, Husu totesi.

Manu Altonen totesi vallitseviin reaaliteetteihin ja TT:n omaan tutkimustyöhön vedoten, ettei tarvetta jatkotutkinnoille ole nyt näköpiirissä.
- Ei ole tarvetta tutkintotason nostoon ammattikorkeakouluissa. Nykyiselläänkään oman alan koulutusta vastaavia töitä ei ole riittävästi.

- Toistaiseksi TT:n piirissä ei kenttätason osaamistutkimustenkaan perusteella olla nähty mitään tarvetta jatkotutkinnoille. Lyhytkestoista lisäkoulutusta sitä vastoin tarvitaan, Altonen sanoi.


Eurooppalainen malli taas esillä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, ARENE ry:n kanta jatkotutkintohankkeeseen on luonnollisesti myönteinen. Seminaarissa ARENE:a edustanut Henrik Wolffin mukaan jatkotutkinnot ovat luonnollinen vastaus tutkintojen eurooppalaiselle kehitykselle.

- Emme voi olla reagoimatta Euroopassa tapahtuviin muutoksiin.
- Voidaan myös tietenkin keskustella, onko korkeakoulutuksen volyymi yleisesti liian suuri.

- Tässä ei ole tarkoitus tehdä esimerkiksi tradenomeista ekonomeja, Wolff sanoi.
- Mutta ammatillisen osaamisen vaatimuksissa ei ole ylärajaa, hän muistutti.

Jatkotutkintoja käsitellyt seminaari herätti poikkeuksellisen vilkasta keskustelua. Syystä tai toisesta jatkotutkinnot ovat juuri nyt nousseet koulutuspolitiikan ykköspuheenaiheeksi. Asiasta ei monilla - tai oikeastaan kenelläkään - tunnu olevan aivan selvää kuvaa, seminaarissakin kommentit rönsyilivät usein asian vieressä.

Keskustelua jatkotutkinnoista häiritseekin jonkinasteinen epäloogisuus. Ainakaan nyt järjestetty seminaari ei antanut tukea jatkotutkintojen selvälle työelämälähtöisyydelle.

Jatkotutkinnoista käydään vielä kesän aikana keskustelua mm. sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä, ja lopulliset päätökset antavat vielä odottaa itseään. Kuitenkin jatkotutkinnot tulevat ja ensimmäisiin tutkintoihin johtava koulutus pitäisi aloittaa 1.8.2001.

Yleiseurooppalaisen tutkintomallin vaikutus jatkotutkintojen kehittämiseen myönnetään nyt yleisesti, mutta tämän seminaarin puheenvuoroissa aihetta vain sivuttiin.

MIKKO LAITINEN
16.6.2000


Kotimaa -sivulle