Amnesty: Kriisit voidaan estää ennalta
Ihmisoikeuskriisit ja -loukkaukset voitaisiin estää, jos hallitukset ja kansainvälinen yhteisö asettaisivat ihmisoikeudet asialistojensa kärkeen, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International keskiviikkona julkaisemassaan vuosikatsauksessaan ihmisoikeuksien tilasta maailmassa.- Yksikään viime vuoden suurista ihmisoikeustragedioista ei tullut yllätyksenä asiaa seuranneille, ja ne kaikki olisi voitu estää.
- Niin Sierra Leonen, Itä-Timorin, Kosovon kuin Tshetshenian kriisien varoitusmerkit olivat kaikkien maiden hallitusten nähtävissä hyvissä ajoin, Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.
Amnestyn mukaan hallitukset ovat perustelleet aseellisia väliintuloja ihmisoikeuskriiseihin sillä, että niiden tarkoituksena on suojella ihmisoikeuksia. Samat hallitukset sallivat kuitenkin ihmisoikeusloukkauksien muuttua kriiseiksi ja sodiksi.
Kansainvälinen yhteisö puuttuu asioihin usein vain valtapoliittisista ja itsekkäistä syistä, järjestö arvioi.
Amnesty kiinnittää huomiota kansainvälisen yhteisön väliintulojen valikoivuuteen - miksi esimerkiksi Kosovoon ja Itä-Timoriin puututtiin, mutta ei Tshetsheniaan, tai miksi kohdistettiin pakotteita Irakiin, muttei Israeliin, järjestö kysyy.
Kiinassa tapahtui vuosikymmenen vakavin rauhanomaisten toisinajattelijoiden vaimentaminen, mutta Kiinan poliittinen ja taloudellinen merkittävyys jälleen kerran säästi maan arvostelulta, järjestö soimaa.
Suomi edelleen Amnestyn listoilla
Suomen lisäksi EU-maista ainoastaan Kreikka on mainittu Amnestyn raportissa maana, jossa on mielipidevankeja. Kreikassa oli viime vuonna yksi aseistakieltäytyjä mielipidevankina, joka tosin vapautettiin.
Amnesty on adoptoinut kuusi suomalaista vankilassa olevaa aseistakieltäytyjää. Järjestön raportissa mainitaan myös, että Suomessa on raportoitu rasististen asenteiden leviämisestä.
- Suomi on parantunut siten, että enää ei aristella tuoda ihmisoikeuksia esiin. Presidentti Martti Ahtisaaren valtakaudella työnjako vaikutti ulkopuolisen silmiin siltä, että Ahtisaari toimi Oy Suomi Ab:n myyntimiehenä ja ulkoministeri Tarja Halonen keskusteli omien kollegojensa kanssa ihmisoikeuksista, sanoo Johansson.
- Miten tilanne nyt mahdollisesti muuttuu, kun Halonen on presidentti ja Erkki Tuomioja ulkoministeri, jää nähtäväksi, sanoo Johansson lisää.
Loukkauksia kaikkialla
Ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu vain kriisialueilla. Amnestyn vuosiraportin mukaan vuonna 1999 valtiolliset toimijat, puolisotilaalliset joukot ja aseelliset oppositioryhmät syyllistyivät loukkauksiin yhteensä 144 maassa.
Summittaisia teloituksia tehtiin järjestön mukaan 38 maassa, mielipidevankeja oli pidätettynä 61 maassa ja kidutuksia tapahtui 132 maassa. Miltei kahta kolmasosaa maailman valtioista syytettiin ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Ihmisoikeusloukkaukset lisääntyivät viime vuonna mm., kun serbit kiduttivat Kosovon albaaneja, venäläisjoukot tuhosivat thetsheenikaupunkeja ja satoja kuoli ja tuhansia joutui kodittomiksi Itä-Timorissa asukkaiden äänestettyä itsenäisyyden puolesta elokuussa.
Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä valtioita ei voi luokitella millään erityispiirteellä. Ihmisoikeuksia loukataan ja niiden suojelusta ollaan välittämättä yhtä lailla Yhdysvalloissa kuin Kiinassa, Saudi-Arabiassa ja Kolumbiassa, Turkissa ja Venäjällä.
Yhdysvaltoja arvosteltiin 98 vangin teloittamisesta viime vuonna. Järjestö arvosteli myös poliisin rasistista ja raakaa käytöstä vankeja kohtaan sekä liiallisesta voiman käytöstä mielenosoittajia vastaan Maailman kauppajärjestön (WTO) kokouksessa Seattlessa joulukuussa.
Rankaisemattomuus yhä ongelma
Amnestyn mukaan kiduttajien ja murhaajien nauttima rankaisemattomuus on edelleen eräs vakavammista ihmisoikeusongelmista maailmassa, vaikka viime vuonna tapahtuikin pientä edistystä ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden tuomisessa oikeuden eteen.
- Niin kauan kuin heitä (ihmisoikeusloukkauksiin syyllisiä) ei järjestelmällisesti tuoda oikeuden eteen vastaamaan teoistaan, maailma antaa signaalin, että loukkaukset voivat jatkua.
- Jos Sierra Leonen, Kosovon, Tshetshenian ja Itä-Timorin ihmisoikeusloukkauksiin olisi puututtu viisi tai kymmenen vuotta sitten ja syylliset tuotu oikeuteen, luultavasti näitä loukkauksia ei olisi tapahtunut, sanoo
Johansson pitää erityisesti yrityksiä saada Chilen entinen presidentti Augusto Pinochet oikeuden eteen Euroopassa merkittävinä. Brittioikeus epäsi Pinochetilta oikeuden rankaisemattomuuteen ilmaisten näin maailmalle, että enää eivät eläkkeellä olevat diktaattorit voi matkustella maailmalla joutumatta oikeuden eteen.
- Pinochetin tapaus avasi ikkunan toivoon kaikille kidutetuille ja heidän oikeutta vaativille
sukulaisilleen, raportissa sanotaan.
- Pinochet on antanut kiduttajalle kasvot, Johansson lisää.
STT-IA
16.6.2000
