Sipri: Varustelumenot jälleen lievässä kasvussa
Maailman sotilasmenot ovat jälleen lievässä nousussa useita vuosia jatkuneen laskukauden jälkeen.
Päävastuu varustelumenojen lisääntymisestä lankeaa Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan kaltaisille suurvalloille, toteaa Tukholmassa toimiva kansainvälinen rauhantutkimuslaitos Sipri keskiviikkona
julkistetussa vuosikirjassaan.
Siprin laskelmien mukaan maailmassa kulutettiin viime vuonna
sotilasmenoihin noin 780 miljardia dollaria (4 836 miljardia
markkaa), mikä merkitsee 2,1 prosentin lisäystä vuoden 1998
menoihin. Määrä vastaa 2,6:ta prosenttia maailman
yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Sotilasmenot ovat kuitenkin edelleen noin kolmanneksen
pienemmät verrattuna kylmän sodan jälkeiseen tasoon
1990-luvun alussa, Sipri muistuttaa.
Suurin yksittäinen nousu sotilasmenoissa on tapahtunut Siprin
mukaan Venäjällä, missä sotilasmenoihin kulutettiin viime
vuonna 24 prosenttia enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna.
Sotilasmenot ovat kuitenkin edelleen vain vajaa puolet vuoden
1992 tasosta, ja sotilasmenojen maailmanlaajuisella listalla
Venäjä onkin 22,4 miljardilla dollarillaan vasta seitsemännellä
sijalla.
Lähes kaikki sodat sisällissotia
Siprin laskelmien mukaan maailmassa oli viime vuonna käynnissä 27 sotaa. Näistä kaikki kahta lukuunottamatta olivat valtioiden
sisäisiä konflikteja.
Lisäksi vain viiteen sisällissotaan oli puututtu muiden valtioiden taholta, mikä Siprin mukaan
"näyttää viittaavan siihen, että (ulkovaltojen) interventiot
ovat edelleen poikkeus eivätkä sääntö".
Sodista peräti 11 oli käynnissä Afrikassa, minkä vuoksi
mantereen sotilasmenot ovat kasvussa. Afrikassa kuten
muuallakin Siprin tutkijat ovat havainneet, että sodat vaativat
yhä enemmän uhreja aseellisten konfliktien määrän pysyessä
jotakuinkin ennallaan.
Siprin määritelmän mukaan sodaksi kutsutaan konfliktia, jossa
on kuollut taistelujen puhkeamisen jälkeen yli tuhat ihmistä.
Yhdysvallat avainasemassa
Yhdysvallat on sotilaallisesti edelleen maailman kiistaton
ykkönen. Maailman sotilasmenoista Yhdysvallat kulutti viime
vuonna 36 prosenttia, ja maan aseteollisuuden vie materiaalia
ulkomaille lähes yhtä paljon kuin kaikki muut maat yhteensä.
Sipri toteaakin Yhdysvaltain olevan avainasemassa kun
maailmanlaajuisia turvallisuusjärjestelyjä uudistetaan.
Raportissa ei kuitenkaan jaeta mm. Venäjän ja Kiinan huolta
siitä, että tämä johtaisi Yhdysvaltain epätoivottuun
hegemoniaan maailmassa.
- Yhdysvaltain vahva asema on tosiasia. Tämä ei kuitenkaan
merkitse, että Yhdysvallat toteuttaisi imperialistista tai
hegemonia-asemaa tavoittelevaa politiikkaa - sellaista, jota
eurooppalaiset suurvallat harjoittivat kolmen viime vuosisadan
aikana.
Yhdysvaltoihin kohdistuvat pelot perustuvat Siprin
näkökulmasta vanhakantaiseen ajattelutapaan, jonka mukaan
kansainvälisen turvallisuuden on perustuttava
voimatasapainoon.
Siprin mukaan kansainvälinen turvallisuuden järjestelmä
tukeutuu tulevaisuudessa yhteisten demokraattisten
periaatteiden, ihmisoikeuksien, lakiin perustuvan järjestyksen ja
markkinatalouden tunnustamiseen.
- Kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän täytyisi olla laaja.
Turvallisuusyhteistyön ja molemminpuolisen luottamuksen tulisi
korvata molemminpuolinen pelote, Sipri kaavailee.
STT-IA
16.6.2000
Ulkomaat -sivulle
|