Palkansaajajärjestöt vaativat oikeuksia

Huoli sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakevien maiden että nykyisten jäsenmaiden ammattiyhdistysoikeuksista on saanut Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n ajamaan pontevasti näiden oikeuksien ottamista mukaan unionin valmisteilla olevaan perusoikeuskirjaan.

Noin 60 miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö asetti jo vuonna 1995 tavoitteekseen eurooppalaisen järjestäytymis-, sopimus- ja työtaisteluoikeuden. Perusteluina oli talouden tiivistyvä yhdentyminen.

Nämä perusteet ovat käyneet SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan yhä painavimmiksi.
- Useassa Euroopan unionin hakijamaassa työntekijöiden perusoikeuksia ei ole turvattu riittävällä tavalla niiden kansallisessa lainsäädännössä.

Eurooppalainen palkansaajaliike painottaa, että paras tapa turvata sekä nykyisten jäsenmaiden että hakijamaiden palkansaajien oikeudet on kirjata ne EU:n perusoikeuskirjaan.

- Muutoin edessämme on tilanne, jossa nykyisten ja uusien jäsenmaiden palkansaajat joutuvat kestämättömään tilanteeseen, kun pääoma ja työpaikat siirtyvät EU-maihin, joissa työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ay-järjestöt sanovat.

Perusoikeuksien puuttumisen ja rikkomisen seuraukset kokee aina yksityinen kansalainen ja palkansaaja. Sen vuoksi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö sekä siihen kuuluvat suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vaativat perusoikeuksien turvaamista mahdollisimman sitovalla tavalla.

Kansalaisten oikeudet on palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan määritelty unionin perussopimuksissa hajanaisesti.
- Ammattiyhdistysoikeudet ovat joutuneet useamman kerran punnittaviksi Euroopan yhteisön tuomioistuimessa.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö vaatii kansalaisten ja palkansaajien oikeuksien selkeää kirjaamista perusoikeuskirjaan, jotta EU-kansalaiset saisivat helposti tietoa oikeuksistaan ja pystyisivät niitä myös valvomaan.

Monikansallisten yritysten ote Euroopan kuten koko maailmankin taloudessa on vahvistunut. Euroopan unionin kilpailusäädökset helpottavat tätä kehitystä unionin alueella. Kansalliset rajat merkitsevät monilla toimialoilla yhä vähemmän.

Palkansaajaliike on vaatinut, että myös sosiaalipolitiikan ja siihen liittyvien oikeuksien on kuuluttava Euroopan unionin keskeisiin tehtäviin.

- Suomen sinällään hyvin järjestäytynyt ja edustava ay-liike ei voi yksin vaikuttaa asioihin ja päätöksiin, jotka tehdään rajojemme ulkopuolella. Sama koskee palkansaajaliikettä kaikissa Euroopan maissa, ay-järjestöt sanovat.

Mielenosoitus Feirassa

Eurooppalainen palkansaajaliike järjestää 19. kesäkuuta suuren mielenosoituksen Portossa Portugalissa, lähellä Feiran huippukokousta. Mielenilmauksella halutaan painottaa kansalaisten ja palkansaajien perusoikeuksien tärkeyttä ja painostaa jäsenvaltioiden hallitukset ottamaan perusoikeudet osaksi Euroopan unionin perussopimuksia.

Tällöin perusoikeudet nousisivat yhtä sitoviksi kuin unionin kilpailusäädökset. Kaikki suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava tukevat mielenilmausta.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö on kiirehtinyt perusoikeuksien hyväksymistä. Tarkoituksena on, että joulukuussa Nizzan huippukokouksessa perusoikeusasiakirja hyväksyttäisiin ja samalla se otettaisiin osaksi perussopimuksia.

Hallitusten välisen konferenssin HVK:n uskotaan tällöin avaavan portit uusille jäsenmaille.
- Eurooppalainen palkansaajaliike haluaa, että unionin ja siten myös uusien jäsenmaiden kansalaisten ja palkansaajien oikeudet ovat sitovalla tavalla turvatut, kun unionin laajentuminen alkaa, järjestöt vaativat.

Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt ovat valmistaneet perusoikeuksia koskevan aineiston Sama Eurooppa, samat oikeudet, jossa kerrotaan perusoikeuksien tarpeellisuudesta kotimaisten esimerkkien avulla. Aineisto levitetään jäsenistölle jäsenliittojen kautta.

IA
16.6.2000

Politiikka -sivulle