Työministeri Tarja Filatov: Uusilla työttömyysturvan muutoksilla tuskin vaikutusta
Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole helppoja lääkkeitä
Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitystä arvioineet tutkijat katsovat, ettei ole vain yhtä ratkaisua varttuneiden työttömien palvelu- ja etuusjärjestelmän kehittämiseksi. Jatkotoimia tarvitaan sekä työllistämis- ja koulutuspalveluissa että työkyvyn arvioinnissa ja kuntoutuspalveluissa.Keskiviikkona julkistettu palvelutarveselvitys osoitti, ettei työvoiman tarjonnan laadullinen säätely ja työttömien aktivointi yksilöllisten palveluiden avulla yksinään riitä, jos varttuneen työvoiman kysyntä työmarkkinoilla on vähäistä.
Työelämään kohdentuvat ehkäisevät toimet, toimenpiteiden varhaistaminen ja työttömien henkilökohtaisten motivaatioiden ja palvelutarpeiden huomioonottaminen ovat tärkeitä lähtökohtia ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
Vähän työllistymistä
Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön ja Kuntoutussäätiön tutkijoiden vuosina 1997-98 toteuttaman seurantatutkimuksen mukaan vuoden kuluttua työvoimatoimiston haastattelusta työttömänä oli edelleen 81 % ja kahden vuoden kuluttua 63 % palvelutarveselvitykseen osallistuneista.
Vuoden kuluttua työttömyyseläkkeellä oli 1 % ja työkyvyttömyyseläkkeellä 2 %. Kahden vuoden kuluttua työttömyyseläkkeelle oli siirtynyt jo 16 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle 7 % haastatelluista.
Avoimilla työmarkkinoilla oli työssä vuoden kuluttua 3 % ja tukityössä 4 %.
Kahden vuoden kuluttua nämä osuudet olivat 3,5 % ja 3 %. Työvoimakoulutuksessa oli molempina ajankohtina 1 % haastatelluista. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneiden työsuhteet jäivät lyhytaikaisiksi.
Parhaiten työllistyivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneet alle 55-vuotiaat henkilöt. Miehet työllistyivät naisia useammin ja hyvin koulutetut heikon peruskoulutuksen omaavia paremmin.
Työttömän oma suuntautuminen ja aktiivisuus vaikuttivat jokin verran työllistymiseen. Sen sijaan työvoimakoulutukseen ja tukityöhön osallistuminen eivät lisänneet työllistymistä.
Kuntoutuslaitosten palveluja käyttäneet siirtyivät työvoiman ulkopuolelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauslomalle muita haastateltuja useammin.
Vuoden 1998 loppuun mennessä Kelan tai työhallinnon kuntoutustoimenpiteisiin (kuntoutustarveselvityksiin, kuntoutustutkimuksiin ja varsinaisiin kuntoutuksellisiin palveluihin) oli osallistunut 15 % haastatelluista.
Kahdenlaiset asiakkaat hyötyivät kuntoutuslaitosten palveluista. Melko hyväkuntoiset henkilöt, joiden työelämään paluuta kyettiin tukemaan sekä ne heikentyneestä terveydentilasta ja työkyvystä kärsivät, jotka palveluiden käytön seurauksena siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeelle.
Näiden väliin jääneen suuren keskiryhmän tulevaisuudeksi jäi työttömyyden jatkuminen. Tähän ryhmään kuuluneille oli vaikea löytää tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja tukitoimia.
Kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluihin ohjattiin ennakoitua vähemmän pitkäaikaistyöttömiä.
Rajoittunut työkyky vain osatekijä
Palvelutarveselvitykseen osallistuneiden työttömien terveydentila ja työkyky olivat säilyneet heidän oman arvionsa mukaan ennallaan (63 %) tai heikentyneet (35 %) työvoimatoimistossa tehdyn haastattelun jälkeisenä vuonna.
Alunperin haastatellut olivat arvioineet työkykynsä heikommaksi kuin vastaavanikäinen väestö. Työttömien terveydentila ja työkyky eivät kuitenkaan olleet niin heikot, eikä heille myönnetty työkyvyttömyyseläkkeitä siinä määrin kuin mitä alunperin oli ennakoitu.
Vuoden kuluttua työvoimatoimistossa tehdystä haastattelusta palvelutarveselvitykseen osallistuneet toivoivat ja ennakoivat työmarkkina-asemansa kehittyvän suurin piirtein samoin kuin mitä he olivat ilmaisseet vuotta aiemmin: 45 % toivoi ansiotyötä, 34 % eläkkeelle siirtymistä ja 17 % työttömyyden jatkumista.
Ristiriita henkilöiden toiveiden ja tosiasiallisten työmarkkinatilojen välillä oli edelleen huomattavan suuri.
Kohtuullista asiakastyytyväisyyttä
Tutkimuksen seurantakyselyyn vastanneet olivat melko tyytyväisiä palvelutarveselvityksessä tarjottuihin palveluihin, sillä asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 3,8 arviointiasteikolla 1-5.
Silti vain joka kymmenes koki palvelutarveselvitykseen osallistumisen olleen hyödyllistä ja parantaneen henkilökohtaista tilannetta. Joka viides piti osallistumistaan hyödyllisenä vaikkei se ollut muuttanut omaa tilannetta.
Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta katsoi, ettei palvelutarveselvitykseen osallistuminen vaikuttanut omaan tilanteeseen tai ollut muutenkaan hyödyksi.
Filatov: Uusilla työttömyysturvan muutoksilla tuskin vaikutusta
- Kun työmarkkinoilla työvoiman kysyntä ja rekrytointi kohdistuvat edelleen nuorempiin työnhakijoihin, ikääntyneiden työnhakijoiden omien työnhakuponnistelujen tai kuntoutus- ja tukitoimenpiteiden avulla ei päästä laajamittaiseen työllistymiseen.
- Työttömyysturvan tai palvelujärjestelmien muutokset eivät auta ydinongelmaan, arvioi työministeri Tarja Filatov.
Filatov kuitenkin huomautti, että työhallinnon uudistuneet työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat kuitenkin jonkin verran vähentäneet ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyttä.
- Esimerkiksi vuonna 1999 ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä oli 8,6 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuosina 2000 ja 2001 määrän arvioidaan vähenevän edelleen ja jopa suhteellisesti nopeammin kuin työttömyyden yleensä. Väheneminen on kuitenkin hitaampaa kuin aikaisemmin.
Ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla voidaan edistää Filatovin mielestä parhaiten siten, että panostetaan kaikin tavoin ikääntyvien pysymiseen työssä ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn.
- Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien paluu takaisin työelämään on vaikeata, koska ikääntyneen työvoiman kysyntä ja rekrytointi ovat kovin valikoivia.
Tosiasiassa työkyvyttömille henkilöille olisi annettava nykyistä selkeämmät vaihtoehdot siirtyä eläkkeelle, Filatov sanoi.
- Työkyvyttömyys- ja varhaiseläkejärjestelmissä pitkäaikaistyöttömien muita korkeampaa eläkehakemusten hylkäysten tasoa on tarpeen selvittää, hän tuumi.
Filatov kiinnitti huomiota myös työssäkäyvien ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja piti sitä ensiarvoisen tärkeänä.
- Tähän liittyen meneillään olevat erilaiset toimenpiteet ja ohjelmat, kuten ikäohjelma, työssä jaksamisen ohjelma ja Euroopan sosiaalirahaston hankkeet ovat ehdottoman tarpeellisia. Kaikissa näissä ohjelmissa korostetaan ikääntyvien työmarkkina- aseman parantamisen merkitystä, hän kertoi.
IA
16.6.2000
