Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Koreat allekirjoittivat sopimuksen jännityksen lieventämisestä



Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat allekirjoittivat keskiviikkona mm. sopimukset jännityksen lieventämisestä Korean niemimaalla ja Korean sodassa erilleen joutuneiden perheiden yhteensaattamisesta sekä pitkiä tuomioita Etelä-Koreassa kärsivien vankien vapauttamisesta.


Vangit on tuomittu vakoilusta Pohjois-Korean hyväksi tai kommunistisesta toiminnasta.

Sopimukset saatiin aikaan Etelä-Korean presidentin Kim Dae Jungin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Ilin historiallisessa huippukokouksessa Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa.

Kim Dae Jung kuvasi tuoreeltaan huippukokousta menestykseksi ja kutsui Kim Jong Ilin vastavierailulle Souliin. Kim Jong Il hyväksyi kutsun, ja aikoo vierailla Etelä-Koreassa "sopivana ajankohtana", sanottiin valtuuskuntien yhteiskommunikeassa.

- Ilmoitan täten, että huippukokousneuvottelut ovat olleet menestykselliset. Ilmaisen syvimmän kunnioitukseni Kim Jong Ilille ja Pohjois-Korean kansalle tämän onnistuneen tuloksen saavuttamisesta, Kim Dae Jung sanoi.

Kim Dae Jungin ja Kim Jong Ilin kerrottiin päässeen yksimielisyyteen kaikkiaan neljässä laajassa asiakohdassa.

Sopimukseen sisältyvät Koreoiden välinen sovittelu ja askeleet kohti jälleenyhdistymistä, jännityksen lieventäminen, Korean sodassa erilleen joutuneiden perheiden yhteensaattaminen ja valtuuskuntien vaihto eri aloilla.

Sopimus saatiin aikaan historiallisessa huippukokouksessa. Koreoiden johtajat eivät ole tavanneet aiemmin, eivätkä maat ole allekirjoittaneet rauhansopimusta vuonna 1953 päättyneen sodan jälkeen.


Uusi alku

Koreat ovat olleet lähellä läpimurtoa pari kertaa aiemminkin. Ne sopivat yhteisestä julistuksesta vuonna 1972 ja hyökkäämättömyyssopimuksesta vuonna 1991, mutta suhteet painuivat aina uudelleen aallonpohjaan.

Valtionpäämiesten välistä huippukokousta suunniteltiin jo Pohjois-Korean ensimmäisen johtajan Kim Il Sungin kuoleman aikoihin vuonna 1994.

Etelä-Korean presidentti Kim Dae Jung toivoi keskiviikkona, että huippukokous merkitsi uutta alkua Koreoiden suhteissa.
- Olemme rauhan ja sovinnon tiellä, hän totesi.

Aiemmin Kim Dae Jung sanoi pohjoiskorealaiselle isännälleen, että jälleenyhdistymisen tulee olla Koreoiden lopullinen tavoite.

- Elämme tiedon ja informaation aikakautta emmekä enää aikaa, jolloin väestö ja alue olivat tärkeimpiä. Jos kansamme yhdistävät energiansa, voimme nostaa kansakuntamme maailman maiden ykkösrivistöön, Kim lausui.


Myönteisissä merkeissä

Huippukokous alkoi tiistaina myönteisissä merkeissä, kun Kim Jong Il ilmestyi yllättäen vierastaan vastaan lentokentälle. Valtionpäämiehet matkustivat kentältä Pjongjangiin samalla autolla, mitä eteläkorealaiset tarkkailijat pitivät vielä yllättävämpänä.

Kimit neuvottelivat tiistaina kahden kesken vajaat puoli tuntia. Keskiviikkona valtionpäämiehet keskustelivat suljettujen ovien takana nelisen tuntia.

Kim Dae Jungin tiedottaja kuvasi keskusteluja suoriksi. Hänen mukaansa Kim Jong Il suhtautui neuvotteluihin myönteisesti.

Kim Dae Jung kehotti Pohjois-Koreaa parantamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin ja Japaniin, joita Pohjois-Korea usein syyttää militaristisista aikomuksista.

Epävirallisten tietojen mukaan Kim Dae Jung keskusteli Pohjois-Korean hallituksen edustajien kanssa edustustojen avaamisesta.

Etelä-Korean edustajat vahvistivat, että neuvotteluissa puhuttiin myös suoran puhelinlinjan perustamisesta Koreoiden johtajien välille. Tiettävästi keskusteltiin myös yhteisesiintymisestä Sydneyn olympialaisten avajaisissa ja päättäjäisissä.

Huippukokouksen onnistumista kuvaa ehkä jonkin verran se, että Pohjois-Korea keskeytti kovaäänispropagandansa maiden välisen aselepolinjan yli. Etelä-Korean armeijan edustajien mukaan kovaäänisistä lähetettiin keskiviikkona musiikkia.


Maailma tervehti ilolla

Maailmalla huippukokouksen tulos otettiin vastaan lämpimästi. Japanin pääministeri Yoshiro Mori vertasi tapaamista Berliinin muurin murtumiseen ja sanoi sen olevan askel kohti rauhaa.

Myös Yhdysvallat tervehti sopimusta tyytyväisenä mutta huomautti, ettei siinä mainita Pohjois-Korean ohjusten aiheuttamaa uhkaa. Valkoisen talon tiedottaja Joe Lockhart painotti, että Koreoiden tulisi kyetä myös sopimaan huippukokouksen virallisesta seurantaprosessista.

Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Richard Boucher sanoi, että jännityksen lieveneminen Korean niemimaalla on tietenkin tärkeää. Hänen mukaansa kokouksessa ei kuitenkaan saatu aikaan sellaista, mikä olisi vähentänyt Pohjois-Korean ohjusten uhkaa.

Kiina ilmoitti "riemuitsevansa sydämellisesti" huippukokouksen onnistumisesta. Kiinan mukaan Koreoiden tulisi pyrkiä kompromissien kautta kohti jälleenyhdistymistä.

Jälleenyhdistyminen on kummankin Korean virallinen tavoite. Pohjois-Korean hallitus kuitenkin pelkää valta-asemansa puolesta ja Etelä-Koreassa ollaan huolissaan kustannuksista. Eräiden arvioiden mukaan jälleenyhdistyminen tulisi maksamaan noin 1 000 miljardia dollaria.

Myös Venäjä kiitteli kokouksen onnistumista. Presidentti Vladimir Putinin on määrä vierailla Pohjois-Koreassa ensi kuussa.

STT-IA
16.6.2000


Ulkomaat -sivulle