Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kosovon levoton ensimmäinen vuosi



Tilanne Kosovossa on yhä tulenarka vuosi kansainvälisten rauhanturvajoukkojen ja YK:n hallinnon saapumisen jälkeen. Yhteenottoja sattuu tämän tästä ja maakuntaan jääneet serbit elävät eristyksissä pienissä saarekkeissa.


YK:n edustajat ja maailmanjärjestön mandaatilla toimivat KFOR-joukot saapuivat Kosovoon 12. kesäkuuta 1999. NATO:n pommitukset lopettanut päätöslauselma oli hyväksytty YK:ssa pari päivää aiemmin.

Vaikka Kosovo on yhä virallisesti osa Jugoslaviaa, käytännössä siitä on muodostunut kansainvälinen suojelualue jonka lopullinen asema ei selviä aivan lähivuosina.

Jugoslavia pitää luonnollisesti tiukasti kiinni Kosovosta, ja Kosovon albaaneille ei puolestaan kelpaa muu kuin itsenäisyys. Länsimaat ovat tehneet selväksi, että itsenäistyminen ei ole vaihtoehtojen joukossa - nyt vielä vähemmän kuin aikaisemmin.

- Voidaan sanoa, että kuluneen vuoden aikana albaanit ovat onnistuneet kääntämään voiton tappioksi. Tällainen havainto on potkaissut itsenäisyyden pois asialistalla, arvioi eräs länsimainen tarkkailija Pristinassa.

Serbien ja muiden ei-albaanien joukkopako ja toistuvat hyökkäyksen maakuntaan jääneistä serbejä vastaan ovat nakertaneet albaaneja kohtaan tunnettua myötätuntoa.

Tilanne lienee vaikuttanut myös siihen, että YK on toistaiseksi pitänyt narut tiukasti käsissään eikä ole ryhtynyt jakamaan valtaa paikalliselle väestölle, mikä yleensä nähdään seuraavana askeleena tilanteen normalisoimiseksi.

YK:n Kosovo-hallinnon johtaja Bernard Kouchner myöntää avoimesti, että vähemmistöjen turvallisuuden takaamisessa on epäonnistuttu. Toisaalta hänen mukaansa on epärealistista odottaa, että rauha vakiintuisi vuodessa.

- Yleensä siihen kuluu sukupolvi, Kouchner sanoo.


Väkivalta vähemmistöjen päivittäinen riesa

Perjantaina julkistettu YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) yhteinen raportti maalaa Kosovon tilanteesta synkän kuvan.

Vähemmistöt eivät ole peruspalveluiden piirissä, ja väkivalta on osa heidän päivittäistä elämäänsä. Keskimäärin joka päivä surmataan yksi ihminen.

UNHCR ja ETYJ syyttävät tilanteessa suurta vajausta YK:n poliiseiden määrässä sekä "toimivan ja tasapuolisen oikeusjärjestelmän puuttumista".

Ainakin 240 000 ei-albaania on paennut Kosovosta, ja heidän rauhanomainen paluunsa on luonnollisesti kansainvälisen yhteisön tavoitteena. Suunnitelmia paluun järjestämiseksi on olemassa, mutta tehtävän vaikeutta kuvaa se, että pelkät suunnitelmat ovat jo laukaisseet levottomuuksia.

KFOR-joukkojen espanjalaisen komentajan kenraaliluutnantti Juan Ortunon mukaan paluu onkin hoidettava sekä järjestäytyneesti että hyvin matalalla profiililla.


Jotain on saavutettukin

Kaikkien mielestä Kosovon ensimmäinen vuosi ei ollut pelkkää alamäkeä. Vaikka väkivaltaa esiintyy liikaa, on sitä paljon vähemmän kuin vuotta aiemmin, muistutti maakunnassa hiljattain vieraillut NATO:n pääsihteeri George Robertson.

Ihmiset korjaavat kiivaasti sodan vaurioittamia talojaan, ja pieniä kauppoja on ilmestynyt pienimpiinkin kyliin. Mm. EU:n tuella monia peruspalveluita, kuten sähkön- ja vedenjakelua, on pystytty ylläpitämään vaikeissa oloissa. Postilaitos on aloittanut toimintansa ja matkapuhelinverkkokin toimii.

Useimmat diplomaatit ja tarkkailijat ovatkin valmiita antamaan YK:lle ja KFOR:lle tyydyttävän arvosanan. Suuriin juhliin ei ole aihetta, mutta työtä voidaan jatkaa. Etenkin kun vaihtoehtoa ei käytännössä ole olemassa.


Tyttö tuhopolttajana suomalaisten valvonta-alueella

Kolmetoistavuotiaan albaanitytön kohtalo kuvaa hyvin Kosovossa vallitsevaa oikeustyhjiötä.

Suomalaisten KFOR-rauhanturvaajien alueella asuva tyttö on nuoresta iästään huolimatta kokenut murhapolttaja: hänen arvioidaan sytyttäneen tuleen ainakin 15 serbien omistamaa taloa.

Tyttö pidätetty jo 26 kertaa, mutta viranomaisten on ollut aina pakko vapauttaa hänet: mielenterveysongelmista kärsiville lapsille kun ei löydy sijoituspaikkaa. Hoidon sijasta tyttö asuu kotona alkoholisti-isänsä kanssa.

- Tämä osoittaa, kuinka avuttomia olemme. Hän tarvitsee mielenterveys hoitoa, ei vankilaa. Hänet pitäisi saada pois kotoaan, mutta minne, suomalaispataljoonan komentaja eversti Arto Räty kysyy.

Albaanitytön epäillään olleen osallisena 25 murhapolttotapauksessa. Kerran hän jopa tuli rauhanturvaajien luokse ja ilmoitti "löytäneensä" miehen palavan ruumiin.

- Epäilemme vahvasti, että tyttö on sekaantunut murhaan, Räty sanoo.

Olematon oikeusjärjestelmä päästää myös vanhemmat rikoksentekijät pälkähästä. Viime talvena suomalaiset sotilaat löysivät kahden serbin ruumiit. Jäljet johtivat tekopaikalta albaanien taloon, josta löytyi miehiä ja rynnäkkökivääri, jolla oli juuri ammuttu.

Albaanimiehet pidätettiin,mutta jo vuorokauden kuluttua he olivat vapaalla jalalla. YK-poliiseilla kun ei ollut vankilaa, mihin epäillyt olisi voinut pistää.

STT-IKK
16.6.2000


Ulkomaat -sivulle