Kosovon levoton ensimmäinen vuosi
Tilanne Kosovossa on yhä tulenarka vuosi kansainvälisten rauhanturvajoukkojen ja YK:n hallinnon saapumisen jälkeen. Yhteenottoja sattuu tämän tästä ja maakuntaan jääneet serbit elävät eristyksissä pienissä saarekkeissa.
YK:n edustajat ja maailmanjärjestön mandaatilla toimivat
KFOR-joukot saapuivat Kosovoon 12. kesäkuuta 1999. NATO:n
pommitukset lopettanut päätöslauselma oli hyväksytty YK:ssa
pari päivää aiemmin.
Vaikka Kosovo on yhä virallisesti osa Jugoslaviaa, käytännössä
siitä on muodostunut kansainvälinen suojelualue jonka
lopullinen asema ei selviä aivan lähivuosina.
Jugoslavia pitää
luonnollisesti tiukasti kiinni Kosovosta, ja Kosovon albaaneille ei
puolestaan kelpaa muu kuin itsenäisyys. Länsimaat ovat
tehneet selväksi, että itsenäistyminen ei ole vaihtoehtojen
joukossa - nyt vielä vähemmän kuin aikaisemmin.
- Voidaan sanoa, että kuluneen vuoden aikana albaanit ovat
onnistuneet kääntämään voiton tappioksi. Tällainen havainto
on potkaissut itsenäisyyden pois asialistalla, arvioi eräs
länsimainen tarkkailija Pristinassa.
Serbien ja muiden ei-albaanien joukkopako ja toistuvat
hyökkäyksen maakuntaan jääneistä serbejä vastaan ovat
nakertaneet albaaneja kohtaan tunnettua myötätuntoa.
Tilanne lienee vaikuttanut myös siihen, että YK on toistaiseksi
pitänyt narut tiukasti käsissään eikä ole ryhtynyt jakamaan
valtaa paikalliselle väestölle, mikä yleensä nähdään seuraavana
askeleena tilanteen normalisoimiseksi.
YK:n Kosovo-hallinnon johtaja Bernard Kouchner myöntää
avoimesti, että vähemmistöjen turvallisuuden takaamisessa on
epäonnistuttu. Toisaalta hänen mukaansa on epärealistista
odottaa, että rauha vakiintuisi vuodessa.
- Yleensä siihen kuluu sukupolvi, Kouchner sanoo.
Väkivalta vähemmistöjen päivittäinen riesa
Perjantaina julkistettu YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) yhteinen
raportti maalaa Kosovon tilanteesta synkän kuvan.
Vähemmistöt eivät ole peruspalveluiden piirissä, ja väkivalta on
osa heidän päivittäistä elämäänsä. Keskimäärin joka päivä
surmataan yksi ihminen.
UNHCR ja ETYJ syyttävät tilanteessa suurta vajausta YK:n
poliiseiden määrässä sekä "toimivan ja tasapuolisen
oikeusjärjestelmän puuttumista".
Ainakin 240 000 ei-albaania on paennut Kosovosta, ja heidän
rauhanomainen paluunsa on luonnollisesti kansainvälisen
yhteisön tavoitteena. Suunnitelmia paluun järjestämiseksi on
olemassa, mutta tehtävän vaikeutta kuvaa se, että pelkät
suunnitelmat ovat jo laukaisseet levottomuuksia.
KFOR-joukkojen espanjalaisen komentajan kenraaliluutnantti
Juan Ortunon mukaan paluu onkin hoidettava sekä
järjestäytyneesti että hyvin matalalla profiililla.
Jotain on saavutettukin
Kaikkien mielestä Kosovon ensimmäinen vuosi ei ollut pelkkää
alamäkeä. Vaikka väkivaltaa esiintyy liikaa, on sitä paljon
vähemmän kuin vuotta aiemmin, muistutti maakunnassa
hiljattain vieraillut NATO:n pääsihteeri George Robertson.
Ihmiset korjaavat kiivaasti sodan vaurioittamia talojaan, ja
pieniä kauppoja on ilmestynyt pienimpiinkin kyliin. Mm. EU:n
tuella monia peruspalveluita, kuten sähkön- ja vedenjakelua,
on pystytty ylläpitämään vaikeissa oloissa. Postilaitos on
aloittanut toimintansa ja matkapuhelinverkkokin toimii.
Useimmat diplomaatit ja tarkkailijat ovatkin valmiita antamaan
YK:lle ja KFOR:lle tyydyttävän arvosanan. Suuriin juhliin ei ole
aihetta, mutta työtä voidaan jatkaa. Etenkin kun vaihtoehtoa
ei käytännössä ole olemassa.
Tyttö tuhopolttajana suomalaisten valvonta-alueella
Kolmetoistavuotiaan albaanitytön kohtalo kuvaa hyvin
Kosovossa vallitsevaa oikeustyhjiötä.
Suomalaisten
KFOR-rauhanturvaajien alueella asuva tyttö on nuoresta iästään
huolimatta kokenut murhapolttaja: hänen arvioidaan
sytyttäneen tuleen ainakin 15 serbien omistamaa taloa.
Tyttö pidätetty jo 26 kertaa, mutta viranomaisten on ollut aina
pakko vapauttaa hänet: mielenterveysongelmista kärsiville
lapsille kun ei löydy sijoituspaikkaa. Hoidon sijasta tyttö asuu
kotona alkoholisti-isänsä kanssa.
- Tämä osoittaa, kuinka avuttomia olemme. Hän tarvitsee
mielenterveys hoitoa, ei vankilaa. Hänet pitäisi saada pois
kotoaan, mutta minne, suomalaispataljoonan komentaja eversti
Arto Räty kysyy.
Albaanitytön epäillään olleen osallisena 25
murhapolttotapauksessa. Kerran hän jopa tuli rauhanturvaajien
luokse ja ilmoitti "löytäneensä" miehen palavan ruumiin.
- Epäilemme vahvasti, että tyttö on sekaantunut murhaan,
Räty sanoo.
Olematon oikeusjärjestelmä päästää myös vanhemmat
rikoksentekijät pälkähästä. Viime talvena suomalaiset sotilaat
löysivät kahden serbin ruumiit. Jäljet johtivat tekopaikalta
albaanien taloon, josta löytyi miehiä ja rynnäkkökivääri, jolla oli
juuri ammuttu.
Albaanimiehet pidätettiin,mutta jo vuorokauden kuluttua he
olivat vapaalla jalalla. YK-poliiseilla kun ei ollut vankilaa, mihin
epäillyt olisi voinut pistää.
STT-IKK
16.6.2000
Ulkomaat -sivulle
|