Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







KT:n tiedustelu kunta-alan työvoimatilanteesta kunnissa

Määräaikaisia vakinaistetaan kunnissa



Kunnallinen työmarkkinalaitos on tehnyt selvityksen kuntatyönantajien näkemyksistä kunnallisen henkilöstön määrässä tapahtuvista muutoksista ja lisätyövoiman tarpeesta lähivuosina. Selvityksen tulokset julkistettiin Kunnallisessa työmarkkinaseminaarissa Raumalla keskiviikkona.


Tiedustelu lähetettiin kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin huhtikuussa 2000, ja siihen vastasi kuntatyönantajan yhdyshenkilöinä toimivat palkka-asiamiehet. Vastausprosentti oli noin 80 %.

Yli puolella kuntayksiköistä on tarvetta palkata lisää henkilöstöä lähimmän vuoden aikana. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä lisähenkilöstön tarve on yhteensä noin 7 700 (2,3 % henkilöstöstä). Näistä noin kolmannes halutaan palkata vakinaiseen palvelussuhteeseen.

Lisaätyövoimaa tarvitsevista kuntayksiköistä kahdella kolmasosalla on taloudellisia mahdollisuuksia tämän lisähenkilöstön palkkaamiseen. Tarvittavasta lisätyövoimasta voidaan palkata kolme neljäsosaa (5 900 henkilöä). Neljäsosa lisähenkilöstön tarpeesta jää kuntayksiköiden arvioiden mukaan täyttämättä.

Verrattuna viime vuonna tehtyyn tiedusteluun lisähenkilöstön tarve on suurempi, samoin taloudellisia mahdollisuuksia sen palkkaamiseen on useammilla kuntayksiköillä.

Tarvittavasta lisähenkilöstöstä valtaosa palkattaisiin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneihin, joissa kunnilla on myös parhaat taloudelliset mahdollisuudet lisätä henkilöstöä.

Kuntayhtymissä lisää henkilöstöä palkattaisiin erityisesti sairaanhoitopiireihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja kansanterveystyön kuntayhtymiin.

Henkilöstömäärän arvioidaan tulevina vuosina lisääntyvän erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa.Palvelujen kysyntään vaikuttavat väestön ikääntyminen ja muuttoliike. Väestön ikääntyminen lisää kotipalvelujen ja terveyspalvelujen tarvetta koko valtakunnassa.

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja esiopetukseen vaikuttavat henkilöstötarpeeseen etupäässä väestömääräänsä kasvattavissa kunnissa.


Joka kolmas kunta vakinaistaa

Tiedusteluun vastanneista kuntayksilöistä joka kolmas vakinaistaa henkilöstöään. Lähimmän vuoden aikana kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitellaan vakinaistettavan 2 200 määräaikaista palvelussuhdetta.

Näistä 1500 on kunnissa ja 700 kuntayhtymissä (noin 400 sairaanhoitopiireissä).

Määrällisesti eniten määräaikaisia palvelussuhteita vakinaistetaan Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen lääneissä, joissa aiotaan vakinaistaa lähes 1600 palvelussuhdetta. Lapin läänissä vastaava luku on vain 67.

Kuntasektorilla on yhteensä vakinaisia 73 % henkilöstöstä, määräaikaisia 23 % ja työllistettyjä 4 %. Määräaikaisten osuus on saavuttanut tason, jolla se oli ennen lamaa 90-luvun alussa.

Valtaosa määräaikaisesta henkilöstöstä on kunta-alan palvelutoiminnan kannalta välttämätöntä sijaistyövoimaa. Kuntasektorin henkilöstöstä 75 % on naisia, ja erilaisten perhevapaiden johdosta on runsaasti poissaoloja.

Sijaisuustarvetta aiheuttavat myös yksityissektoria pidemmät vuosilomat. Myös tehtävien luonne esimerkiksi hoito- ja opetustyössä aiheuttaa sen, että vakinaisen ollessa poissa tilalle pyritään saamaan sijainen.


Lomautukset vähenevät kunta-alalla

Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat lomauttavansa kuluvana vuonna taloudellisin perustein vain vajaa 400 henkilöä (0,1 % henkilöstöstä), kun viime vuonna lomautettiin noin 2 000 henkilöä (0,5 %).

Irtisanomisiin taloudellisin ja tuotannollisin perustein joudutaan turvautumaan noin 300 henkilön kohdalla.

Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä noin 410 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelun mukaan puolet kuntayksiköistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän omassa kuntayksikössään lähes ennallaan seuraavan vuoden ajan.

Neljäsosa kuntayksiköistä arvioi henkilösömääränsä vähenevän ja neljäsosa puolestaan kasvavan. Seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla ei henkilöstön kokonaismäärässä ole odotettavissa suuria muutoksia.

Henkilöstömääriä koskeviin arvioihin vaikuttavat kunkin kuntayksikön taloudelliset mahdollisuudet ja kasvunäkymät. Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä kireä talous pakottaa edelleen henkilöstösäästöihin ja rajoittaa tarpeellisenkin lisähenkilöstön palkkaamista.

Etelä-Suomen läänissä on eniten kuntayksiköitä, joissa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Vastaavasti Lapin läänissä on eniten niitä kuntayksiköitä, joissa henkilöstömäärän arvioidaan supistuvan.

Niissä kunnissa, joissa henkilöstö vähenee, se tapahtuu pääosin luonnollisen poistuman kautta. Palvelujen tuotantotavat uudistuvat kunnissa. Joitakin palvelutoimintoja ulkoistetaan ja ostetaan aiempaa enemmän yksityiseltä sektorilta.

Toimintoja tehostetaan myös kuntien välisellä yhteistyöllä, seutuyhteistyöllä sekä kuntaliitoksilla. Kuntien väestöpohjan muutokset karsivat henkilöstöä muuttotappiokunnissa ja toisaalta lisäävät henkilöstöä kasvukeskuksissa.


Työvoiman saatavuudessa ongelmia

Tiedusteluun vastanneista kuntayksiköistä lähes puolet on pystynyt rekrytoimaan tarvitsemansa henkilöstön. Puolet kunnista ja kuntayhtymistä kertoi ongelmistaan työvoiman saatavuudessa.

Ammattiryhmittäin mainittiin mm. lääkärit, opettajat, sosiaalialan työntekijät, hoitohenkilöstö, atk-henkilöstö, maatalouslomittajat sekä puheterapeutit.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä tiedusteltiin myös niiden käyttämiä keinoja turvata työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Tärkeänä pidettiin mm. kuntayksikön myönteistä työnantajaimagoa, kannustavaa ja kilpailukykyistä palkkapolitiikkaa, palvelussuhteen varmuutta, nykyaikaisia henkilöstöpalveluja, hyviä kunnallisia palveluja ja hyvää asuntotilannetta.

Kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät huolehtimaan työvoiman saatavuudesta mm. opiskelijarekrytoinnilla ja yhteistyöllä paikallisten työvoimaviranomaisten ja oppilaitosten kanssa. Monet kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat nuorille myös harjoittelupaikkoja.

Valtaosassa kuntia ja kuntayhtymiä on myös panostettu työssä olevan henkilöstön työssä jaksamiseen ja työelämässä pitempään pysymiseen erilaisilla työelämän kehittämisohjelmilla, ammatillisella koulutuksella ja työkykyä ylläpitävällä toiminnalla.

Kehittämisohjelmilla pyritään mm. kehittämään työn sisältöjä, monipuolistamaan työtehtäviä ja parantamaan työviihtyvyyttä.


Tulospalkkauksen piirissä 3 % kunta-alan henkilöstöstä

Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä 25 kuntayksikössä vuonna 1999 eli noin 4 prosentissa kuntayksiköistä.

Edelliseen vuoteen verrattuna tulospalkkiojärjestelmän piirissä on hieman enemmän henkilöstöä, mutta maksettujen tulospalkkioiden osuus kunta-alan palkkasummasta on pysynyt samana.

Tulospalkkiojärjestelmän piirissä oli viime vuonna 12 800 palkansaajaa eli noin 3 % koko henkilöstöstä. Näistä 80 prosentille maksettiin tulospalkkiota keskimäärin 3 400 mk/henkilö/vuosi.

Vuodelta 1999 tulospalkkioita maksettiin yhteensä 33 miljoonaa markkaa eli 0,1 % kuntasektorin palkkasummasta. Palkkioita maksettiin 15 kunnassa ja 10 kuntayhtymässä.

Tulospalkkiot on otettu hitaasti käyttöön kunta-alalla, vaikka kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu tulospalkkion pelisäännöt.

Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotosta ja perusteista päättää kukin kunta ja kuntayhtymä. Tulostavoitteiden asettaminen on osoittautunut vaikeaksi käytännössä.

- Syynä on sopivien mittareiden puuttuminen palvelutuotannossa sekä se, että julkinen sektori ei pyri liiketaloudelliseen voittoon, arvioidaan Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta.

Tulospalkkion perusteena on tulosyksikölle asetettujen tavoitteiden ylittyminen. Palkkioina voidaan maksaa tulosyksikön henkilöstölle osa tuloksellisuuden parantumisesta aiheutuneesta hyödystä. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % tulosyksikön palkkasummasta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on selvittänyt tulospalkkiojärjestelmien käyttöä vuonna 1999 työvoimatiedustelussaan, joka lähetettiin kaikille kunnille ja kuntayhtymille. Tiedusteluun vastasi 80 % kunnista ja kuntayhtymistä.

IA
16.6.2000


Politiikka -sivulle