Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri:
Kuntien on aika palkata lisätyövoimaa
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä palkkaamaan lisätyövoimaa, jos tarvetta siihen on.- Niissä kunnissa, joissa talous antaa myöten, työnantajien tulisi varautua tuleviin vuosiin investoimalla henkilöstöön. Vain näin on mahdollista parantaa tuloksellisuutta ja työelämän laatua ja samalla lisätä henkilöstön työhyvinvointia.
- Erityisesti sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja opetusalan peruspalveluissa työvoimatilanteen tulisi olla hallinnassa, sanoi Ekuri Kunnallisen työmarkkinalaitoksen seminaarissa Raumalla leskiviikkona.
- Lisähenkilöstön rekrytointi on tärkeää monien säästövuosien jälkeen paitsi nykytilannetta, myös tulevia vuosia ajatellen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy lähivuosina. Kilpailutekijöiksi nousevat silloin palvelussuhteen ehtojen rinnalla työn sisältöä ja työelämän laatua koskevat asiat, hän painotti.
Ekurin mukaan Työelämän kehittämisohjelmien määrä on kunnissa tasaisesti kasvanut viime vuosina.
- Yli kaksi kolmasosaa kuntatyöpaikoista toteuttaa ohjelmia, joilla pyritään vaikuttamaan työkyvyn ja ammattitaidon kehittämiseen. Työkykytoiminnalla on vaikutusta myös tulevien vuosien työvoimatilanteeseen, kun nykyinen henkilöstö saadaan pysymään pidempään työelämässä.
Kunnat vakinaistavat väkeään
KT:n tuore tiedustelu työvoimatilanteesta osoittaa Ekurin mukaan monia myönteisen kehityksen merkkejä.
- Kunnat vakinaistavat jälleen väkeään. Tiedustelun mukaan seuraavan vuoden aikana vakinaistetaan noin 2 200 määräaikaista palvelussuhdetta.
Kuntien mahdollisuudet lisätyövoiman palkkaamiseen näyttävät parantuneen. KT:n tiedustelussa yli puolet kuntayksiköistä ilmoitti tarvitsevansa lisätyövoimaa.
Näistä kaksi kolmasosaa uskoi siihen olevan myös taloudellisia mahdollisuuksia. Vielä vuosi sitten vain neljäsosalla lisähenkilöstöä tarvitsevista kunnista oli myös mahdollisuuksia sen palkkaamiseen.
Taloudelliset erot kuntien kesken kasvaneet
Kasvukeskuksissa ja Etelä-Suomen läänissä tarvitaan lisähenkilöstöä ja näissä on myös mahdollisuuksia sen palkkaamiseen. Pohjois-Suomessa ja muuttotappiokunnissa tilanne on Ekurin mukaan aivan toinen.
Kuntatyönantajien arvioiden mukaan kunta-alan henkilöstömäärä - 410 000 - näyttää pysyvän lähes ennallaan tulevina vuosina.
- Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntasektorilta siirtyy eläkkeelle yli satatuhatta työntekijää. Jos keskeisten ammattiryhmien koulutusmääriä ei tarkisteta, kunta-alalla on edessään vaikeita vuosia.
- Koulutusmäärät on pikaisesti mitoitettava vastaamaan todellisia tarpeita, muuten osaavasta henkilöstöstä alkaa olla pulaa, Ekuri sanoi.
Veroalennukset eivät saa heikentää kunnallisia palveluja
Seuraava tuloratkaisu vaikuttaa ratkaisevasti kuntien työvoimatilanteeseen ja kykyyn palkata lisätyövoimaa. Jos sen hinta on kunnille liian kallis, kuntatyönantajien mahdollisuudet lisätyövoiman rekrytointiin heikkenevät nykyisestään.
- Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, joita kuntasektori tuottaa, eivät saa olla kauppatavaraa, josta toistuvasti ollaan valmiita tinkimään tuloratkaisun viime metreillä.
Kuntatyönantaja on perinteisesti tukenut laajapohjaisia kokonaisratkaisuja, joilla parhaiten turvataan talouden vakaus, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus.
- Kun seuraavasta tuloratkaisusta sovitaan, Kunnallinen työmarkkinalaitos pitää keskeisenä ehtona sitä, että mahdollisten veroratkaisujen aiheuttamat tulomenetykset myös korvataan kunnille, Ekuri vaati.
- Mikäli suomalainen hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää myös käytännössä, on turvattava kuntien mahdollisuudet harjoittaa hyvää työnantajapolitiikkaa.
IA
16.6.2000
