Kuluttajansuojalaki laajenee myös sähköiseen kaupankäyntiin
Kuluttajan suoja koti- ja postimyynnistä hankituille tuotteille ja palveluksille laajenee koskemaan myös ns. etämyyntiä. Hallitus päätti kuluttajansuojalain muuttamista koskevan esityksen sisällöstä torstaina.Pääasiallisena tarkoituksena on panna täytäntöön vuodelta 1997 olevat EY:n direktiivit etämyynnistä ja vertailevasta mainonnasta. Samassa yhteydessä muutettaisiin myös ns. kylkiäistarjouksia koskevia säännöksiä.
Kuluttajansuojalain koti- ja postimyyntiä koskevien säännösten piiriin tulisi kaikenlainen, sekä tavaroiden että palvelusten etämyynti. Nykyiset säännökset koskevat vain puhelinmyyntiä ja tavaroiden postimyyntiä.
Etämyyntiä olisi kulutushyödykkeiden tarjoaminen ja markkinoiminen kuluttajille jonkin etäviestimen - esimerkiksi puhelimen, postin, television tai tietoverkon - avulla siten, että myös ostosopimus tehdään osapuolten olematta yhtä aikaa läsnä.
Eräät sopimukset, mm. kiinteistön kauppa sekä rahoituspalveluja ja ns. lomaosakkeita koskevat sopimukset, on direktiivin mukaisesti rajattu sääntelyn ulkopuolelle.
Keskeiset uudet säännökset koskisivat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta ja kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus.
Elinkeinonharjoittajan olisi annettava perustiedot itsestään, tarjotusta hyödykkeestä, sopimusehdoista ja kuluttajan peruuttamisoikeudesta ennen sopimuksen tekemistä käytettyyn viestimeen soveltuvalla tavalla.
Nämä ennakkotiedot ja niitä täydentävät tiedot olisi sopimuksen teon jälkeen vahvistettava kirjallisesti tai sähköisesti niin, ettei tietoja voida yksipuolisesti muuttaa ja että ne säilyvät kuluttajan saatavilla.
Kuluttajalla olisi oikeus peruuttaa etäsopimus 14 päivän kuluessa vahvistusilmoituksen saamisesta tai tavaran vastaanottamisesta.
Jos elinkeinonharjoittajan vahvistusilmoitus on puutteellinen, peruuttamisaika pitenisi kolmeen kuukauteen. Jos vahvistusta ei lainkaan anneta, sopimus tulisi kuluttajaa lopullisesti sitovaksi vasta vuoden kuluttua sen tekemisestä.
Peruuttamisoikeus ei kuitenkaan koskisi palvelusopimusta eikä sähköisesti toimitettavia tuotteita sen jälkeen, kun palvelusuoritus tai sähköinen toimitus on kuluttajan suostumuksella aloitettu.
Peruuttamisen ulkopuolelle on lisäksi rajattu mm. sellaisia hyödykkeitä, joiden luonteeseen peruuttamisoikeus ei sovi, esimerkiksi nopeasti pilaantuvia tavaroita.
Kuluttajansuoja säilyisi pääosin ennallaan
Etämyyntidirektiivi on ns. vähimmäisdirektiivi, joka mahdollistaa kuluttajia tehokkaammin suojaavan kansallisen lainsäädännön. Tätä mahdollisuutta on esityksessä eräissä kohdin käytetty hyväksi.
Lähtökohtana on ollut, ettei kuluttajansuojalakiin tehdä sellaisia muutoksia, jotka selvästi heikentäisivät suomalaisen kuluttajan oikeudellista tai taloudellista asemaa nykyisestä. Tavoitteena on näin myös lisätä kuluttajien luottamusta sähköiseen kauppaan.
Tästä syystä esityksessä on mm. pääosin säilytetty ennallaan elinkeinonharjoittajan velvollisuus korvata tavaroiden palauttamiskulut peruuttamistapauksissa. Velvollisuus koskisi kuitenkin vain tavanomaisina postipaketteina palautettavissa olevia tuotteita.
Kuluttaja vastaisi itse palauttamiskuluista, jos tuote kokonsa tai painonsa takia edellyttää postin erilliskäsittelyä tai muuta kuljetusta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan pidempää peruuttamisaikaa kuin direktiivissä edellytetty seitsemän työpäivää. Esitystä vastaavaan 14 päivän aikaan on päädytty mm. kaikissa pohjoismaissa.
Vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke.
Vertaileva mainonta olisi esityksen mukaan sallittua, jos se täyttää laissa luetellut vertailun totuudenmukaisuutta, puolueettomuutta ja asiallisuutta koskevat yksityiskohtaiset kriteerit. Vaatimukset vastaavat jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
Kylkiäismyyntiä ei enää rajoitettaisi
Lisäksi esityksessä luovuttaisiin yhdistetyille tarjouksille ja ns. kylkiäistarjouksille nykyisin asetetusta vaatimuksesta, jonka mukaan yhdessä tarjotuilla hyödykkeillä on oltava ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.
Nykyistä sääntelyä on pidetty hankalana, koska rajanveto sallittujen ja kiellettyjen tarjousten välillä on ollut epäselvä. Kun sallituistakaan lisäetutarjouksista ei ole velvoitettu ilmoittamaan tuotteiden erillishintaa, tarjousten vertailu on ollut vaikeaa.
Esityksen mukaan lisäetu- ja erikoistarjousmarkkinoinnissa olisi annettava tietoja tarjouksen sisällöstä, arvosta ja ehdoista, jotta kuluttajat voisivat arvoida tarjouksen edullisuutta. Esimerkiksi pakettitarjouksista olisi kerrottava myös siihen sisältyvien tuotteiden erilliset hinnat.
IA
16.6.2000
