Kuntien talous pysyy vakaana
Kunnille uusi rahoituksen laskentamalli
Kunnille on kehitetty sisäministeriössä uusi laskentamalli, jonka perusteella ne voivat itse arvioida rahoituksen riittävyyttä. Mallin mukaan rahoitus riittää tänä vuonna 74 kunnassa. Mikäli kasvu jatkuu samanlaisena, talous on hyvällä mallilla jo liki 250 kunnassa vuonna 2004.Sisäasiainministeriön kuntaosasto on tehnyt kuntien vuoden 1999 tilinpäätöksiin perustuvan kehitysarvion kuntien talouden vakaudesta ja kuntien rahoituksen riittävyydestä vuoteen 2004.
Rahoituksen riittävyydellä tarkoitetaan vuosikatetta, josta on vähennetty kunnan nettoinvestoinnit. Rahoituksen riittävyyden osalta pohjaoletuksena on kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan maaliskuussa tekemä valtion vuosien 2001-2004 kehysbudjettiin perustuva arvio.
Kuntien tilinpäätösten mukaan koko maan tasolla kuntien talous pysyi vakaana vuonna 1999. Kuntien rahoituksen riittävyyden kehitysarvion mukaan vakaus säilyy ja rahoituksen riittävyys paranee vuoteen 2004.
Kuntien talouskehitys epätasaista
Kuntien talouteen kohdistui 90-luvulla voimakkaita muutospaineita. Kuntien kyky reagoida vaihteleviin menopaineisiin oli riippuvainen kunnan omien verotulojen kehityksestä.
Verrattaessa yksittäisten kuntien tai kuntaryhmien kehitysarviota koko maan keskimääräiseen ennusteeseen, muodostuu ristiriitainen kuva kuntien kehityksestä. Eriytymistä on tapahtunut ja mallin mukaan eriytyminen jatkuu.
Heikoin kehitys on alle 6000 asukkaan alkutuotantokunnissa ja teollistuneissa maaseutukunnissa.
Pienimmät kunnat kokevat menetyksiä erityisesti yhteisöverouudistuksessa, mikä heikentää kuntien rahoitustilannetta ennustekauden aikana. Tämä kuntatyyppi on vallitsevin Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Vuonna 1999 Uudenmaan vuosikate oli lähes puolet koko maan vuosikatteesta. Vuoteen 2004 mennessä sen arvioidaan pienenevän kolmannekseen. Rahoitus paranee muista ryhmistä selvästi poiketen 15 000-40 000 asukkaan teollisuuskeskuksissa.
Erityisesti tämä heijastuu Varsinais-Suomeen, missä teollisuuskeskusten hyvä kehitys on hallitseva, vaikka maakunnan alueella on monta heikosti menestyvään kuntaryhmään kuuluvaa alkutuotantokuntaa.
Mallin tulosten perusteella voidaan tunnistaa kuntia tai kuntaryhmiä, joiden kehitys poikkeaa keskimääräisestä.
Heikointa kehitys on alle 6 000 asukaan kunnissa, alkutuotanto- ja teollistuneissa maaseutukunnissa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Lapissa.
Yhteisenä piirteenä näillä kunnilla on, että ne velkaantuvat, niiden rahoitusvarallisuus vähenee, veroprosentti on korkea ja verotulojen kasvu on hidasta, toimintakulut ovat keskimääräistä korkeampia sekä investointiaste on alhainen. Näitä kuntia on 40-50 kappaletta.
Parasta talouskehitys on 15 000-40 000 asukkaan kunnissa, teollisuuskeskuksissa ja Varsinais-Suomessa.
Kuntien lainakanta aleni
Tasapainoisesta yleiskuvasta huolimatta monien kuntien kehitys poikkesi huomattavasti vuonna 1999 koko maan keskimääräisestä tilanteesta.
Vuosikate heikkeni enemmän kuin 200 markkaa asukasta kohden 186 kunnassa ja se parani vastaavasti 148 kunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 87. Vuotta aikaisemmin näitä kuntia oli 71.
Kuntien lukumäärän kasvusta huolimatta negatiivisen vuosikatteen markkamäärä pieneni 13 miljoona markkaa ja oli viime vuonna 130 miljoona markkaa. Kuntien yhteen laskettu lainakanta aleni hieman.
Yleisestä positiivisesta kehityksestä huolimatta lainamäärä kasvoi 217 kunnassa. Lainoja oli yli 10 000 markkaa asukasta kohti 20 kunnassa. Tuloveroprosenttiaan nosti 87 kuntaa.
Vuosikatteen ja nettoinvestointien erotuksen perusteella laskettu rahoituksen riittävyys parani alle 6 000 asukkaan kuntia lukuun ottamatta kaikissa muissa kuntaryhmissä.
Rahoituksen riittävyysongelmia oli erityisesti alkutuotantovaltaisissa kunnissa, jotka sijaitsevat Pohjois- tai Itä-Suomessa.
Laskennallinen ennakointimalli
- Sisäasiainministeriön kuntaosaston kehittämällä laskennallisella ennakointimallilla voidaan arvioida kuntien rahoituksen riittävyyttä kuntakohtaisesti. Kuntakohtaisen arvion pohjalta muodostetaan koko maan kattava kuva kuntien rahoituksen riittävyydestä.
- Mallin tarkoituksena on tunnistaa yksittäiset kunnat tai kuntaryhmät, joiden talouskehitys on heikko tai heikentyy. Näin ennakointimallin ja tilinpäätöstietojen antaman kokonaiskuvan avulla kuntien epäedulliseen kehitykseen pystytään reagoimaan entistä nopeammin.
- Mallia voidaan käyttää työvälineenä kuntien talouteen vaikuttavien valtion toimenpiteiden kuntakohtaisten ja kuntaryhmittäisten vaikutusten arvioinnissa.
- Tulo- ja menopohjaa koskevia parametrejä voidaan muuttaa ja testata erilaisten ratkaisujen vaikutuksia kunnissa. Mallin tuloksilla täydennetään eri tahoilla laadittavia selvityksiä kuntien talouden kehityksestä.
- Mallin ennustepohjana on käytetty Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnan kehitysarvioita sekä kuntakohtaisia yhteisöveron jako-osuuksia sekä tietoja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksista vuosina 2000-2001.
- Mallin avulla nähdään valtion kehitysarviotietojen kuntakohtainen vaikutus eli millainen on yksittäisen kunnan kehitysnäkymä, jos keskimääräinen kehitys toteutuu.
- Mallin tarkoituksena on tunnistaa yksittäiset kunnat tai kuntaryhmät, joiden talouskehitys on heikko tai heikentyy. Näin ennakointimallin ja tilinpäätöstietojen antaman kokonaiskuvan avulla kuntien epäedulliseen kehitykseen pystytään reagoimaan entistä nopeammin.
IA
16.6.2000
