Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







OECD:n tutkimus:

Suomalaisten aikuisten lukutaito on hyvä



Kaksi kolmasosaa suomalaisista aikuisista lukee hyvin eli täyttää tietoyhteiskunnan jatkuvan oppimisen lukutaitovaatimukset. Viidesosa yltää ylimmälle taitotasolle, mikä kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen paljon.


Kaikkein heikoimmalle suoritustasolle eli tasolle, jossa luetun ymmärtämisessäkin on puutteita, jäi noin kymmenesosa suomalaisesta aikuisväestöstä.

Tulokset käyvät ilmi OECD:n kansainvälisestä aikuisten lukutaitotutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin työikäisen aikuisväestön eli 16-65-vuotiaiden lukutaitoa 20 maassa.

Erityisen korkea suomalaisten lukutaidon taso oli asiatekstien lukemisessa, jossa vain Ruotsin lukutaidon taso oli korkeampi. Myös dokumenttien käytössä suomalaisten taitotaso oli selvästi kansainvälistä keskitasoa parempi.

Matematiikan soveltamisessa suomalaisten lukutaito oli kansainvälistä keskitasoa.

Kaikki Pohjoismaat sijoittuivat selvästi kansainvälisen keskiarvon yläpuolelle. Pohjoismainen lukutaito on kansainvälisesti arvioituna korkeatasoista ja tasa-arvoista.

Tutkimuksen mukaan lukutaito oli sitä parempi mitä nuoremmasta ikäluokasta oli kysymys. Kansainvälisesti tarkasteltuna ikäluokkien erot olivat Suomessa poikkeuksellisen suuret.

Miesten ja naisten lukutaidon taso oli yhtä hyvä, mutta taitoprofiilit olivat erilaiset. Naiset menestyivät paremmin asiatekstien lukemisessa, miehet puolestaan matematiikan soveltamisessa. Tietotekniikan käyttäjät osoittautuivat parhaiksi lukijoiksi.

Ratkaisevin lukutaidon taustaselittäjä oli muodollinen koulutus. Myös vanhempien koulutuksella oli voimakas yhteys vielä aikuistenkin lukutaitoon.

Sekä työssä lukeminen että vapaa-ajan lukuharrastus paransi lukutaidon tasoa. Suomalaiset olivatkin vertailumaiden joukossa kaikkein aktiivisimpia kirjaston käyttäjiä. Lähes puolet aikuisväestöstä kävi kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa.

Myös sanomalehti kuului lähes jokaisen suomalaisen arkeen. Suomalaisia enemmän lehtiä lukivat vain norjalaiset ja ruotsalaiset. Aikuiskoulutukseen osallistutaan Suomessa aktiivisesti, nuoret, koulutetut ja hyvän lukutaidon saavuttaneet innokkaimmin.


Etelän kaupunkilaiset lukutaitoisimpia

Lukutaidon taso vaihteli Suomessa alueittain. Taso oli korkein pääkaupunkiseudulla. Melko korkea taso oli muuallakin Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Oulun läänissä.

Matalin lukutaidon taso oli Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Tasoerot selittyvät ensisijaisesti koulutustason ja ikärakenteen erilaisuudella. Kaupunkilaisten lukutaito oli hieman parempi kuin maalla asuvien.

Suomi osallistui OECD:n aikuisten kansainvälisen lukutaitotutkimuksen toiseen vaiheeseen 1997-2000 (The Second International Adult Literacy Survey). Mukana olivat tässä vaiheessa Chile, Italia, Norja, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tshekki, Unkari ja erillisenä EU-hankkeena Portugali.

Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 1994 ja 1997 Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

Lukutaitotutkimuksella selvitettiin sitä, miten hyvin aikuiset ymmärtävät ja käyttävät painettua sanaa ja kuvaa työelämän, aikuiskoulutuksen ja vapaa-ajan lukutehtävissä.

Suomalainen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 1998. Tulokset edustavat 3,2 miljoonaa suomalaista aikuista. Tutkimuksen Suomen osuudesta ovat vastanneet Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus opetusministeriön rahoituksella.

Suomen osuutta tutkimuksesta on johtanut professori Pirjo Linnakylä Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

IA
16.6.2000


Ajassa -sivulle