Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Perheväkivallan tutkimus sai 10 miljoonaa markkaa

"Miksi mies lyö, on yhä arvoitus"



Perheväkivallan taustoista on lähivuosina tulossa reippaasti lisää tietoa, kun kymmenen alan tutkimushanketta pääsee alkuun. Suomen Akatemia rahoittaa kolmena seuraavana vuotena 25 tutkijan työtä yhteensä kymmenellä miljoonalla markalla.


- Miesten naisiin kohdistama väkivalta on Suomessa yleistä. 40 prosenttia aikuisista naisista on joutunut miehisen väkivallan kohteeksi tai sillä uhatuksi.

- Avio- tai avosuhteessa olevista naisista sitä on kokenut reilu viidennes. Ilmiö on yleinen, mutta näin laajasti sitä ei ole vielä tutkittu, professori Aili Nenola Suomen Akatemiasta huomauttaa.

Suurin siivu rahoituksesta menee VTT Suvi Ronkaisen ja professori Jeff Hearnin johtamalle hankkeelle, jossa selvitetään miehen harjoittamaa perheväkivaltaa sekä pohditaan uhrin, eli naisen asemaa.

Tavoitteena tutkimuksella on Ronkaisen mukaan tuoda yhä vaiettu tabu mukaan julkiseen keskusteluun.

- Väkivaltaisuutta tutkimus tai sen tulokset eivät poista. Vastaus siihen, miksi mies lyö, on edelleen saamatta. Tutkimalla miehen naiseen kohdistamaa väkivaltaa, puretaan sen hiljaista hyväksyntää, Ronkainen sanoo.


Julkisuus pönkittää

Ronkainen kritisoi yhteiskunnan tapaa tehdä väkivallasta viihdettä. Viihteen maailma ei kuitenkaan näytä sitä, mitä neljän seinän sisällä todellisuudessa tapahtuu.

- Jos lyönti siirretään Tarantinon elokuvaan, siitä tulee hyvin hallittua draamaa. Jos taas pornoelokuvaan, hakkaamisesta tulee kiihottavaa. Väkivalta nähdään yksittäisenä tekona, jossa uhrin kärsimykset työnnetään sivuun. Se vaikuttaa paljon arkipäivän asenteisiin, hän sanoo.

Ronkaisen mukaan lyönti yksittäisenä tekona -ajattelu on hiipinyt myös julkisiin apuverkkoihin. Hän väittää, että uhrin asema on edelleen sivuseikka, kun vaikkapa lasten yhteishuoltajuudesta keskustellaan.

Sosiaaliluukullakin perheväkivalta nähdään "osana" kahden aikuisen ihmisen välistä parisuhdetta. Ronkainen ei pitäydy hämmästelemään vain sosiaalipalveluja, vaan vierittää osan perheväkivallan julkisesta hyväksynnästä tiedotusvälineiden harteille.

- Kun lehdistö taannoin uutisoi tamperelaisen miehen tappaneen kaksi tytärtään ja sen jälkeen itsensä, palstoilla annettiin sellainen kuva, että kyse oli perhetragediasta. Näin vain käy, lehtiteksti viestitti. Mistään ei saanut sitä vaikutelmaa, että kyseessä oli miehen tekemät raa'at tapot, Ronkainen toteaa.


Moderni nainen uhriutuu

Ronkainen haluaa tutkimuksellaan havainnollistaa, kuinka yleistä miesten naisiin kohdistama perheväkivalta on. Hän korostaa myös, että tilanteet, joissa väkivaltaa tapahtuu, saattavat tulla yllättävän lähelle.

- Jaksan yhä väkivaltakuvauksia lukiessani ihmetellä sitä, miksi hyvin koulutetut, modernit, uraansa tekevät, usein pienten lasten äidit joutuvat miestensä lyömiksi. Samalla yllätän itseni väittämällä mielessäni, etteivät nämä kuvaukset voi olla totta. Suojaan itseäni ajattelemalla, ettei minulle koskaan voisi käydä näin, Ronkainen sanoo.

Tutkija ilmoittaakin olevansa valmis hyväksymään sen tosiseikan, että sukupuolittunutta perheväkivaltaa on ja tulee aina olemaan. Sitä ei saa hänen mukaansa kuitenkaan hyväksyä tai pitää oikeudenmukaisena.

- Kansantarinat, joissa isä ajaa kirves kourassa vaimon ja lapset vaatteitta pakkaseen, josta tämä käy sitten ne katuvana hakemassa, ovat omiaan lisäämään perheväkivaltamyyttiä. Jos väkivaltaisuus on osa ihmisyyttä, miksi ominaisuus on yli 90-prosenttisesti miehistä, hän kysyy.


"Emmä haluu olla väkivaltainen, jos mua ei pakoteta siihen"

Videolle otetussa haastattelussa kolme naisia pieksänyttä miestä kuvailee väkivaltaisuuttaan ja lyönteihin johtaneita tilanteita. Kaikissa on sama punainen lanka: mies on lyönyt, koska nainen on nalkuttanut.

- Syy-seuraus-suhde on selkeä. Miehet lyövät, koska heidän mielestään nainen on tehnyt jotain sellaista mikä on oikeuttanut lyömiseen. "Emmä haluu olla väkivaltainen kenellekään, jos mua ei pakoteta siihen", eräskin mies sanoi, psykologian maisteri Terhi Partanen kertoo.

Partanen tutki kaksi vuotta sitten pro gradu -työhönsä jyväskyläläiseen väkivallan ehkäisyprojektiin Mobileen osallistuneiden miesten lausuntoja. Miehiä oli alun perin ollut seitsemän, mutta neljä heistä lopetti kesken. Kolmen miehen kertomuksissa on muutama muukin yhteinen nimittäjä.

- Naisten lyömistä ei pohdiskeltu läheskään yhtä paljon kuin miesten välistä väkivaltaa. Ja jos syitä olikin, ne löytyivät mustasukkaisuudesta, Partanen kertoo.

Nämä miehet ymmärsivät perheväkivallan Partasen mukaan luonnolliseksi osaksi parisuhdetta, jossa naisen on luonnonmukaista huutaa ja miehen lyödä. Kaksi kolmesta miehestä ei missään vaiheessa tuonut esiin sitä vaihtoehtoa, että hän olisi lyönneistään yksin vastuussa.

- Yksi sanoi, ettei hänestä ole enää nöyryyttävää, jos joutuu lähtemään tilanteesta lyömättä pois.

STT-IA
16.6.2000


Kotimaa -sivulle