Hallituksen kuluttajapoliittinen ohjelma pohtii kännykkälaskuja ja korkeata vuokratasoa
Ministeri Kimmo Sasi opettaisi nuorille oman talouden hallintaa
Kansalaiset tarvitsevat tehokasta talousneuvontaa, jotta selviäisivät kuluttajina uuden teknologian, sähköisen kaupankäynnin ja geenimuunneltujen elintarvikkeiden myllerryksissä.Kuluttaja-asioista vastaavan ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan esimerkiksi nuorten kännykkälaskuista koituneet maksuhäiriöt kertovat siitä, ettei oma talous ole hallinnassa eikä ylivelkaantumisen aiheuttamia ikävyyksiä mielletä.
Kuluttajien etuja ja keskeisiä oikeuksia valotetaan keskiviikkona julkistetussa hallituksen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille 2000-2003.
Ohjelman on valmistellut kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva kuluttaja-asiain neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana ministeri Sasi on toiminut.
Kuluttajapolitiikka kirjattiin ensimmäisen kerran hallitusohjelmaan viime vuonna. Kuluttajapoliittisia ohjelmia on kuitenkin laadittu kaksi kertaa tätä ennen.
Sasin mukaan kuluttajan asema on kaiken aikaa korostunut sekä Suomessa että EU:n tasolla. Amsterdamin sopimus korostaa kuluttaja-asioita ja Suomen puheenjohtajakaudella ne olivat erityisesti esillä Tampereen huippukokouksessa sekä nyt taas perusoikeusasiakirjan valmistelussa.
Sähköinen raha hämärtää maksuja
Tavallisen kuluttajan elämä on jo huomattavan monimutkaista, kun markkinat keskittyvät, tietoyhteiskunta kehittyy yhä haastavammaksi, hyvinvointipalvelut murenevat ja kuluttajaa kohdellaan globaalina otuksena.
Uudet tuotteet, uudet tekniset ratkaisut ja käteisen rahan muuttuminen sähköiseen muotoon ovat hämärtämässä käsitystä maksuista ja niiden suuruudesta.
Samanaikaisesti luottotietojen merkitys esimerkiksi välttämättömyyspalveluja hankittaessa on lisääntynyt. Lisähaasteita tarjoavat yhteiseen rahaan siirtyminen, asumisen laatu ja turvallisuus sekä uudet taloudelliset riskit.
Monet kuluttajat osallistuvat esimerkiksi sijoitusmarkkinoihin varsin niukkojen pohjatietojen varassa, kuluttajapoliittisessa ohjelmassa huomautetaan.
Ylivelkaantuneiden joukossa on edelleen laman aikana velkaantuneita, mutta yhä enemmän myös nuoria, joiden talouden hallintaa vaikeuttaa erityisesti räjähdysmäisesti kasvanut matkapuhelinten ja internetin käyttö.
Sasi totesi, että velkaneuvontapalvelujen turvaamisesta kaikille kansalaisille on jo päätetty ja loputtoman ulosottokierteen katkaisemista velan lopullista vanhentumista koskevilla järjestelyillä ollaan parhaillaan selvittämässä.
- Perusta arvoille ja asenteille luodaan varhain, Sasi muistutti talousasioiden sisällyttämisestä entistä painokkaammin kouluopetukseen. Tätä toivoivat myös Pankkiyhdistyksen nuorisotutkimukseen haastatellut, sijoitustoiminnasta kiinnostuneet nuoret itse.
Valitusasiat vaikeutuvat
Kuluttajaneuvojat hoitavat noin 100 000 yhteydenottoa vuosittain. Eniten yhteydenotot ovat koskeneet asuntokauppaa, huoneenvuokrausta, rakentamista ja remontointia, kosteus- ja homeongelmia, pankkipalveluja, matkoja ja terveyspalveluja.
Valitusasiat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet, etenkin asunto- ja kiinteistökaupan virhevastuukysymykset.
Kuluttajan oikeussuojan kannalta on ohjelman mukaan keskeistä parantaa maksuttoman kunnallisen kuluttajaneuvonnan laatua ja saatavuutta, sillä oikeudenkäyntikynnys on noussut liian korkeaksi erityisesti keskituloisille kansalaisille.
Kuluttajien jokapäiväisen elämän kannalta tärkeitä palveluja eli ns. välttämättömyyspalveluja on avattu kilpailulle ja yksityistetty. Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz toteaa, että nyt seurataan hoitavatko markkinavoimat ne vai pitääkö yhteiskunnan turvata tietty minimitaso.
Välttämättömyyspalveluja ei ole määritelty laissa, mutta niiden ydinalueesta ollaan pitkälti yksimielisiä. Niihin kuuluvat ainakin sähkön- ja veden jakelu, joukkoliikenne, postipalvelut ja puhelin. Sasi liittäisi listaan pankkipalvelut ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut.
Kuluttajapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikille kuluttajille pyritään turvaamaan oikeus peruspalveluihin kuten terveydenhoitoon, peruspankki- ja postipalveluihin, kirjastopalveluihin, kaikkia tavararyhmiä koskeviin hankintoihin sekä tietoyhteiskunnan peruspalveluihin, jotka ovat välttämättömiä kaikille kuluttajille asuinpaikasta riippumatta.
Laina asunnolle eikä henkilölle?
Myös asuminen on kuluttajalle välttämättömyyspalvelu, ja kovasti kalliskin. Koska vuokra-asunnon hankkiminen on tällä hetkellä vaikeata ja ennakkomaksujen takia kallista, ohjelmassa pohditaan vaihtoehtoisia asuntoluottoja.
Suomessa valtaosa asuntolainoista sidotaan lyhyisiin markkinakorkoihin, jotka voivat heilahdella voimakkaasti. Pitkien kiinteäkorkoisten asuntolainojen tarjoaminen vähentäisi kuluttajan riskiä.
- Eräs mahdollisuus helpottaa kuluttajan asemaa olisi kiinnittää laina asuntoon eikä henkilöön. Tällöin asunto olisi mahdollista myydä eteenpäin yhdessä jäljellä olevan lainan kanssa. Järjestelmä mahdollistaisi myös sen, että kuluttaja voisi vaihtaa asumismuodosta toiseen nykyistä helpommin, kuluttajapoliittisessa ohjelmassa todetaan.
Ohjelma sisältää 15 painopistealuetta, joiden tarkoitus on olla neuvottelukunnan työhön sitoutuneiden tahojen toimintalinjoja. Ohjelma ei tähtää suoraan kuluttajalainsäädännön uudistamiseen.
Neuvottelukunnassa olivat edustettuina puolueiden, ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen lisäksi mm. kuluttajavalistusta ja -tutkimusta sekä kauppaa ja tuottajia edustaneet tahot.
MARGIT HARA
16.6.2000
